Heikki Annala

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Lauri Heikki ”Heepe” Annala (28. kesäkuuta 1934 Lapua23. heinäkuuta 1995 Nurmijärvi) oli suomalainen basisti, säveltäjä ja sovittaja.[1]

Annalan tunnetuimpia sävellyksiä ovat muun muassa ”Elämän valttikortit”, ”Viimeinen tukkilainen” ja ”Yön syliin”. Hän toimi säveltäjänä ja sovittajana useilla 1970–1980-lukujen iskelmäalbumeilla (mm. Reijo Kallio, Jamppa Tuominen, Reijo Taipale ja Matti ja Teppo). Ennen tätä Annala toimi kontrabasistina muun muassa Erik Lindströmin, Lasse Mårtensonin ja Herbert Katzin yhtyeissä. 1970-luvun alussa Annala perusti Soitinyhtye Liisa -studiokokoonpanon, joka julkaisi vuoteen 1978 mennessä neljä LP-levyä; yhdellä niistä oli laulusolistina Eino Grön. Yhtyeen nimi viittasi Yleisradion Liisankadun studioon, jossa sen ensimmäiset esitykset nauhoitettiin. Samalla vuosikymmenellä Annala aloitti Yleisradiossa radiosarjan Musiikkia maakunnista, joka kuului ohjelmistoon 1980-luvun lopulle saakka. Ohjelman tarkoituksena oli tuoda esiin kevyen musiikin esittäjiä ja kappaleita eri puolilta Suomea.[1]

Annala on haudattu Nurmijärven hautausmaalle.[2]


Salanimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lauri Peura[1] – Annala yhdisti tämän nimimerkin toisesta etunimestään Laurista sekä silloisesta asuinpaikastaan Peurantiestä.[3]
  • Niilo Pollari[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Heikki Annala, Pomus.net
  2. Heikki Annala BillionGraves. Viitattu 21.1.2024.
  3. Tiitto, Veikko & Tuunainen, Petri: Aamu toi, ilta vei: Jamppa Tuominen – laulajan tarina, s. 110. Helsinki: Minerva Kustannus, 2008. ISBN 978-952-492-207-4.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä muusikkoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.