Heikki A. Reenpää

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vasemmalta oikealle: Heikki A. Reenpää, Olavi Paavolainen ja Hannes Reenpää (1960).

Heikki Allan Reenpää (s. 14. toukokuuta 1922)[1] on suomalainen yritysjohtaja ja professori (1978). Hän toimi Otavan toimitusjohtajana vuosina 1968–78 ja hallituksen puheenjohtajana 1979–2000. Hän kuuluu Otavaa monessa polvessa johtaneeseen Reenpään sukuun, ja myös hänen isänsä Heikki Reenpää (1896–1959) oli Otavan toimitusjohtaja. Heikki A. Reenpää kohosi toimitusjohtajaksi setänsä Kari Reenpään tilalle tämän tehtyä itsemurhan. Reenpään on sanottu vaikuttaneen siihen, että monet 1950-luvun modernistiset kirjailijat tulivat Otavan leipiin.[2]

Reenpää oli keskeinen henkilö perustettaessa Eino Leinon seuraa, ja hän on toiminut myös Pro Karelia -kansalaisliikkeessä.[2]

Perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heikki A. Reenpää avioitui keväällä 1944 Lotte Wichmannin kanssa. Vuonna 1944 heille syntyi esikoispoika Lauri (9. joulukuuta 1944), tytär Maret ja kuopuksena Timo (26. syyskuuta 1949).[3]

Toiminta talvi- ja jatkosodassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heikki A. Reenpää ilmoittautui Helsingin ilmatorjuntarykmentin koulutusyksikköön alkuvuodesta 1940, mutta talvisota ehti loppua, ennen kuin hän pääsi rintamalle. Välirauhan aikana Reenpää komennettiin Ahvenanmaalle Eckeröhön, jossa hän toimi 40 mm:n ilmantorjuntatykin suuntaajana.[4] Välirauhan aikana hän kouluttautui Santahaminassa ensin aliupseeriksi ja sen jälkeen IT-RUK:ssa ilmatorjuntaupseeriksi. Jatkosodan alkaessa hänet määrättiin aluksi Santahaminassa perustetun RsItPsto 4:n kevyen 40 mm:n patterin jaosjohtajaksi. Myöhemmin hän siirtyi VII AK:n esikuntaan IT-komentajan apulaiseksi. Keväällä 1943 hän osallistui 12 päivän tutkakurssille Berliinissä.[5] Reenpää osallistui kaikkiin kolmeen Helsingin suurpommitusten torjuntaan helmikuussa 1944 Helsingin ilmantorjuntakeskuksessa majuri Aake Pesosen alaisuudessa.[6]

Sodan jälkeinen toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hän lahjoitti vuonna 2004 Kansalliskirjastolle yksityiskirjastonsa, johon kuului yli 20 000 nidettä. Tämä oli yksi arvokkaimmista lahjoituksista, mitä Kansalliskirjastolle koskaan on tehty.[7]

Kirjallista tuotantoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Henrik Renqvistin kirjalliset julkaisut ja Henrik Renqvistiä koskeva kirjallisuus sekä kirjoitukset. Helsinki, Otava, 1961.
  • Avance! Helsinki, Otava, 1984.
  • Martta ja kaikenkarvaiset ystävänsä. Helsinki, Otava, 1987.
  • Alvar Renqvist, Yrjö Reenpää: tekstejä ja muistelmia. Helsinki, 1990. (koonnut ja toimittanut)
  • Suomen kirja-alan matrikkeli. Vantaa, Kirjavälitys, 1997. (Kirjoitettu Matti Harjun ja Yrjö Revon kanssa)
  • Pikku-Heikki. Helsinki, Otava, 2000.
  • Pro Karelia. Helsinki, ProKarelia, 2000. (Kirjoitettu Matti Valkosen ja Veikko Saksin kanssa)
  • Karjalan reformi. Helsinki, ProKarelia, 2001. (Kirjoittettu Matti Valkosen ja Veikko Saksin kanssa)[8]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kiintopisteitä Otavan historiasta Otava. Viitattu 29.4.2011. (suomeksi)
  2. a b Reenpään suku Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  3. Reenpää, Heikki A.: Pikku-Heikki. Otava, 2000. ISBN 951-1-16271-3.
  4. Reenpää, Heikki A.: Pojanpoika. Otava, 1998.
  5. ILMATORJUNTAVETERAANEILTA UUSIA MUISTELMIA Ilmatorjuntaupseeriyhdistys ry. Viitattu 30.4.2011. (suomeksi)
  6. Reenpää, Heikki A.: Pojanpoika. Otava, 1998 s. 222–237.
  7. Tutustu ainutlaatuiseen Reenpään kokoelmahuoneeseen 18.4.2008. Kansalliskirjasto. Viitattu 30.4.2011. (suomeksi)
  8. Kansalliskirjaston tietokanta Kansalliskirjasto. Viitattu 25.4.2011. (suomeksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Salokannel, Juhani: Hengen paloa & painettua sanaa. Renqvist-Reenpäät kustantajina 1815-2015. Otava, 2015. ISBN 978-951-1-27838-2.
  • Pilke, Helena: Seitsemän sukupolvea, 200 vuotta kustannustoimintaa. Kirja-arvostelu teoksesta Salokannel, Juhani: Hengen paloa & painettua sanaa. Renqvist-Reenpäät kustantajina 1815-2015. Otava, 2015. (Agricolan kirja-arvosteluja, 26.5.2015.)