Kokonaishedelmällisyysluku
Kokonaishedelmällisyysluku eli hedelmällisyysluku on lapsiluvun odote eli lapsimäärä, jonka naiset keskimäärin saavat elinaikanaan. Arviossa oletetaan, että kussakin iässä he synnyttävät yhtä usein kuin sen ikäiset naiset synnyttivät arviota tehtäessä.
Kokonaishedelmällisyysluku ja sen kehittyminen ovat tärkeitä arvoja muun muassa väestöennustuksia suunniteltaessa. Kokonaishedelmällisyysluvun pitää olla vähintään yli väestön nettouusiutumisluvun eli 2,1, jotta väestö uusiutuisi ja väestösuhteet pysyisivät tasapainossa. Nykyään teollisuusmaista vain Yhdysvallat, Uusi-Seelanti ja Israel saavuttavat tämän luvun; kaikki muut teollisuusmaat jäävät nettouusiutumisluvun alle. Suomen kokonaishedelmällisyysluku vuonna 2018 oli 1,41.[1]
Myös osa teollistuneista kehitysmaista kuten Thaimaa, Kiina, Vietnam, Iran, Kuuba, Brasilia, Uruguay, Tunisia, Turkki, Algeria ja Sri Lanka alittavat nettouusiutumistason eli arvon 2,1. Kokonaishedelmällisyysluvun pitkään ollessa alle nettouusiutumistason maan väestö alkaa ikääntymään ja lopulta vähenemään ilman siirtolaisuutta.
On esitetty arvioita joiden mukaan teollisuusmaiden syntyvyys alkaisi nousemaan väestön sopeuduttua uudenlaiseen elinympäristöönsä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa valkoihoisen väestön hedelmällisyysluku on noussut 1980-luvun alun 1,6:sta 1,9:ään ja Ranskassa koko väestön keskuudessa 1990-luvun alun 1,66:sta yli kahteen.[2][3] Syntyvyys on ollut nousussa myös Australiassa ja Uudessa-Seelannissa.
Suomi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Suomen syntyvyyskehityksen lasku
Professori Anna Rotkirchin mukaan syynä syntyvyyden nopeaan laskuun 2010-luvun Suomessa on miesten nopea syrjäytyminen, joka alkaa jo koulussa. 2000-luvulla syntyneiden määrä on seurannut 25–34-vuotiaiden miesten työllisyysastetta ja siten romahtanut 2010-luvulla. Pienituloisten osuus 25–34-vuotiaista miehistä nousi nopeasti yhdeksästä 18 prosenttiin, mutta osuus naisista laski alle 10 prosentin. Myös maksuhäiriöt ja matala koulutus ovat paljon yleisempiä miehillä, ja syrjäytyneet miehet syrjäytyvät usein lisääntymisestäkin. Koulutetuista 40–45-vuotiaista miehistä lapsettomia on 22 %, vain perusasteen suorittaneista 35 % ja kaikista 40–45-vuotiaista naisista vain 20 %. Vain pari prosenttia miehistä tulee vielä myöhemmin isäksi. Kouluttamattomatkin miehet haluaisivat lapsia mutta eivät saa. Jos tyttöjen koulutulokset olisivat yhtä huonoja kuin poikien nykyään, Rotkirchin mukaan "sitä pidettäisiin kansallisena skandaalina."[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Kokonaishedelmällisyys muuttujina Vuosi ja Tiedot Tilastokeskuksen PX-Web tietokannat. Viitattu 28.5.2019. [vanhentunut linkki]
- ↑ Tabc3 - Tableau complémentaire 3 : Taux de fécondité par groupe d'âges Ranskan hallitus, INSEE. Viitattu 13.1.2009. (ranskaksi)
- ↑ Yle uutiset
- ↑ Syntyvyys putoaa kuin kivi, tärkeänä syynä miesten syrjäytyminen Talouselämä. 6.4.2018.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- World Factbook table of Total Fertility Rate ordered by country rank (Arkistoitu – Internet Archive)
- Population Reference Bureau Glossary of Population Terms (Arkistoitu – Internet Archive)
- Java Simulation of Total Fertility
- Java Simulation of Population Dynamics
- How Fertility Changes Across Immigrant Generations
- Kokonaishedelmällisyysluku, 1776-2022 (Suomessa) Tilastokeskus.fi.