Hazaradžat

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Hazarajat)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Afganistanin etniset ryhmät kartalla. Hazaradžat vastaa hazarojen (vihreällä) asuttamaa aluetta.

Hazaradžat on vuoristoinen alue Keski-Afganistanissa. Alueen valtaväestö muodostuu hazaroista. Alue oli pitkään Afganistanin keskushallinnon vallan ulkopuolella ja varsinaisesti se vallattiin vasta 1800-luvun lopulla.

Maantiede ja väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näkymä Bamejanin laaksossa. Tyhjä reikä kalliossa on tuhoutuneen Bamejanin Buddha-patsaan paikka.

Hazaradžat käsittää alueita Afganistanin Bamiyanin, Ghaznin, Ghowrin, Uruzganin ja Vardakin maakunnissa. Alue on vuoristoista ja sen pienet kaupungit on rakennettu tavallisesti aluetta halkovien jokien laaksoihin. Hazarat muodostavat alueen väestön valtaosan, mutta alueella asuu myös esimerkiksi Ghelzai-heimon paštuja.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hazaradžat oli pitkään lähes kartoittamatonta seutua. Paikalliset šiialaiset hazarat harjoittivat alun perin paimentolaisuutta, mutta 1800-luvulla he siirtyivät asumaan linnoitettuihin kyliin. Afganistanin paštuhallitsijoiden ote alueesta oli pitkään lähinnä nimellinen, vaikka alue sijaitsekin lähellä Afganistanin valtakeskus Kabulia. Vuosina 1891–1893 Afganistanin emiiri 'Abd al-Rahman kävi verisen sodan alueen hazaroja vastaan alistaakseen nämä viimein keskushallinnolle. Suuri osa hänen armeijastaan koostui niin sanotuista laškar-joukoista, joille oli luvattu hazarojen laidunalueita vastineeksi sotaretkeen osallistumisesta. Tuhansia hazaroja pakeni tai surmattiin ja heidän tilalleen asutettiin paštuja. Afganistanin ajautuessa kaaokseen saur-vallankumouksen jälkeen vuonna 1979 Hazaradžat oli Nurestanin ohella ensimmäisiä kapinaan nousseita alueita ja pian se oli jälleen kokonaan keskushallinnon ulkopuolella Bamejania lukuun ottamatta. Alueen hazarat perustivat yhteistyöjärjestökseen Islamilaisen Kumouksen yksimielisen Neuvoston eli lyhyesti vain Neuvoston. Keskushallinto ei yleensä edes yrittänyt ulottaa valtaansa Hazaradžatin maaseudulle ja olot olivat suhteellisen rauhalliset. Vuonna 1996 suurin osa hazaroista liittoutui hieman myöhemmin Kabulin vallanneen Taliban-liikkeen kanssa. Välit huononivat kuitenkin myöhemmin Talibanin alkaessa riisua kilpailevia ryhmiä aseista. Vuonna 1998 Taliban julisti , että šiialaisten on joko käännyttävä tai lähdettävä maasta kuoleman uhalla. Taliban valtasi suuren osan hazarojen alueista ja paikallisia surmattiin. Taliban hallinto kukistui sittemmin vuonna 2001 alkaneessa Yhdysvaltojen johtaman koalition hyökkäyksessä maahan.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. P. J. Bearman, TH. Bianquis, C. E. Bosworth, E. van Donzel ja W. P. Heinrichs: The Encyclopeaedia of Islam - New Edition, s. 367. Volume XII - Supplement. Koninklijke Brill, Leiden, 2004. ISBN 9004139745. (englanniksi)
  2. Andrei Sergejeff: Afganistanin historia - Silkkitietä kulttuurien risteykseen, s. 24–25, 190–191, 260, 276, 298, 306, 313. Gaudeamus Helsinki University Press, 2011. ISBN 978-952-495-219-4.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]