Hawklords
Hawklords on nimi, jota Hawkwind-yhtye käytti vuosina 1978–1979 koska Hawkwind-nimen laillisesta omistajuudesta oli tuolloin oikeudellista kiistaa[1]. Yhtye koottiin uudelleen vuonna 2008, tosin kyseessä ei ole suora jatkumo vanhalle Hawklords-yhtyeelle.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hawkwindin hajottua kevään 1978 Amerikan-kiertueen jälkeen Robert Calvert ja Dave Brock perustivat Hawklords-yhtyeen ottamalla mukaan devonilaisesta Ark-yhtyeestä basisti Harvey Bainbridgen ja rumpali Martin Griffinin sekä sooloartistina toimineen kosketinsoittaja Steve Swindellsin. Bainbridge ja Griffin olivat olleet mukana Brockin ja Calvertin vuoden 1977 Sonic Assassins -projektissa.
Hawklords levytti new wave -vaikutteisen albumin 25 Years On, joka julkaistiin samana vuonna (1978). Syksyllä yhtye teki Britanniassa kiertueen, jolta on julkaistu Hawklords Live -niminen CD. Kiertue oli kuitenkin vaikea lähinnä Robert Calvertin henkilökohtaisten ongelmien takia, ja kiertueen jälkeen sekä Calvert että rumpali Martin Griffin, jonka kanssa Calvert oli joutunut riitoihin, poistuivat yhtyeestä[1]. Calvert oli halunnut Simon Kingin takaisin rumpuihin Griffinin tilalle. Avioerosta ja henkisistä ongelmista kärsinyt Calvert joutui kuitenkin myös itse lähtemään yhtyeestä[2].
Vuoden 1979 alkupuolella jäljelle jääneet Brock, Bainbridge ja Swindells aloittivat uusien kappaleiden teon rumpaleinaan Mick Smith sekä paluun yhtyeeseen tehnyt Simon King[3]. Kappaleita ei kuitenkaan saatu aikaan kovin monta, ja Swindells lähti kesällä 1979 soolouralle. Samoihin aikoihin nimikiistojen ratkettua Brock, Bainbridge ja King jatkoivat toimintaa jälleen Hawkwind-nimellä. Yhtye nousi NWOBHM-buumin myötä uuteen kukoistukseen.
Vuoden 1979 Hawklords-studiosessioista seuraavat kappaleet ovat olleet erilaisilla kokoelmilla sekä viisi ensinmainittua Levitation-albumin remasteroidulla painoksella (2009): "Valium Ten", "Time Of", "British Tribal Music", "Douglas In The Jungle", "Who's Gonna Win The War" ja "Motorway City". Levy-yhtiö kuvasi Hawklordsin konsertin Plymouth Polytechnicillä 23. marraskuuta 1978, mutta vain pieniä osia siitä on näytetty televisiossa.
Uusi Hawklords[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Entinen Hawkwind-mies Nik Turner järjesti syksyllä 2008 muistokonsertin Robert Calvertille keräten ympärilleen muusikkoja, jotka olivat aiemmin olleet myös Hawkwindin jäseniä. Mukana olivat muun muassa alkuperäisestä Hawklordsista Harvey Bainbridge, Martin Griffin ja Steve Swindells sekä Hawkwindista tutut Alan Davey, Adrian Shaw, Ron Tree, Jerry Richards ja Danny Thompson. Lähes sama kokoonpano esiintyi vuotta myöhemmin taiteilija Barney Bubblesin muistokonsertissa ja hyvän vastaanoton jälkeen yhtye lähti kiertueelle Hawklordsin nimellä. Kiertuekokoonpanoon kuuluivat Ron Tree, Nik Turner, Jerry Richards, Adrian Shaw, Harvey Bainbridge, Steve Swindells, Meurig Griffiths sekä joillain keikoilla Alan Davey. Osa kokoonpanon jäsenistä, kuten Nik Turner, jättivät yhtyeen kiertueen jälkeen ja jäljelle jääneet jatkoivat yhtyettä levyttämällä tuoretta studiomateriaalia. Vuoteen 2018 mennessä yhtye on julkaissut kuusi studioalbumia ja seitsemäs, Brave New World julkaistaan lokakuussa 2018.
Diskografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alkuperäinen Hawklords:[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 25 Years On 1978
- Hawklords Live 1992
Uusi Hawklords:[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- We Are One - 2012
- Dream - 2013
- Censored - 2014
- R:Evolution - 2015
- Fusion - 2016
- Six - 2017
- Brave New World - 2018
- Heaven's Gate – 2019
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Robert Calvert-aiheinen sivusto
- ↑ Carol Clerk: The Saga Of Hawkwind (p. 204)
- ↑ Levitation-albumin remasteroidun version (2009) tekstiliite