Hawker Siddeley Trident

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Hawker-Siddeley Trident)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
HS121 Trident
Hawker Siddeley Trident 1C BEA:n väreissä
Hawker Siddeley Trident 1C BEA:n väreissä
Tyyppi matkustajalentokone
Alkuperämaa  Yhdistynyt kuningaskunta
Valmistaja Hawker Siddeley
Ensilento 9. tammikuuta 1962
Tila ei käytössä
Pääkäyttäjät British European Airways
British Airways
CAAC
Cyprus Airways
Valmistusmäärä 117

Hawker Siddeley Trident (HS121 Trident) on käytöstä poistunut brittiläinen kolmimoottorinen, kapearunkoinen lyhyen ja keskipitkän toimintamatkan matkustajalentokone. Konetyypin suunnitteli de Havilland 1950-luvulla, mutta kokoonpanon hoiti Hawker Siddeley Aviation. Kone lensi ensilentonsa vuonna 1962. Koneen kolme suihkumoottoria oli sijoitettu rungon takaosaan, yksi rungon molemmille puolille sekä yksi rungon päälle.

Kone oli suunniteltu erityisesti British European Airwaysin (BEA) tarpeisiin, eikä se juurikaan kiinnostanut muita lentoyhtiöitä. Konetta valmistettiinkin vain 117 kappaletta. BEA:n seuraaja British Airways päätti luopua Trident-koneista 1980-luvulla. Kiinan kansanarmeija kuitenkin käytti konetta 1990-luvun puoliväliin saakka. Trident oli ensimmäinen (vuodesta 1965) tietokoneen ohjaamaa automaattista laskeutumisjärjestelmää käyttävä matkustajakone. Siinä oli myös ensimmäisenä tietokoneohjattu karttanäyttö, joka hieman nykyisten lasiohjaamojen tapaan näytti koneen sijainnin liikkuvalla kartalla. Dopplerin ilmiöön perustunut järjestelmä oli ensimmäisiä itsenäisiä ns. aluesuunnistusjärjestelmiä, joka oli riippumaton maa-asemista. Koneen paikka kirjautui samalla myös mekaanisesti ohjatulla kynällä ohjaamossa sijaitsevalle paperikartalle. Jälkimmäinen ratkaisu ei toiminut kovin hyvin, ja se poistettiin useimmista koneista.[1][2]

Versiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Trident 1C
British European Airwaysia varten tehty tuotantoversio, valmistettu 24 kappaletta
Trident 1E
Suuremman matkustajakapasiteetin versio, valmistettu 15 kappaletta
Trident 2E
Tuotantoversio, jossa kolminkertainen automaattilaskujärjestelmä, valmistettu 50 kappaletta
Trident 3B
Suuren kapasiteetin versio lyhyille matkoille, viisi metriä pitempi kuin 1E, valmistettu 26 kappaletta
Super Trident 3B
692 kilometriä pitempi toimintamatka, valmistettu kaksi kappaletta

Käyttäjät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taka-alalla BEA:n Trident Heathrow'n lentoasemalla vuonna 1964.
Manchesterin lentoasemalle museoidun Tridentin keula.

 Irak

 Kiina

 Kuwait

 Kypros

 Pakistan

 Sri Lanka

 Yhdistynyt kuningaskunta

 Zaire

  • Air Charter Service of Zaire

Onnettomuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alla olevaan taulukkoon on listattu kaikki Tridentille sattuneet onnettomuudet, jotka ovat johtaneet koneen tuhoutumiseen tai hylkäämiseen.[3]

Päivämäärä Paikka Lentoyhtiö Versio Rekisteri Uhrit/
Koneessa
olleet
Lyhyt kuvaus Viite
3.6.1966 Yhdistynyt kuningaskunta Felthorpe Hawker Siddeley Trident 1C G-ARPY 4/4 Koelennolla olleella koneella tehtiin sakkauskokeita. Neljännessä sakkauksessa miehistö viivytti koneen oikaisemista liikaa. Kone joutui niin sanottuun syväsakkaukseen ja syöksykierteeseen. [4]
30.6.1966 Kuwait Kuwait Kuwait Airways Trident 1E 9K-ACG 0/83 Kuwait Airwaysin lento 32 lähestyi miehistön virheiden vuoksi lentoasemaa liian suurella vajoamisnopeudella. Miehistön reaktio oli riittämätön ja tuli liian myöhään, ja kone osui maahan 5,5 kilometrin päässä kiitotiestä. [5]
3.7.1968 Yhdistynyt kuningaskunta Lontoo British European Airways Trident 1C G-ARPT 0/0 Heathrow’n lentoasemalla seisseeseen koneeseen törmäsi kiitotieltä sivuun ajautunut rahtikone. [6]
29.7.1969 Yhdistynyt kuningaskunta Lontoo British European Airways Trident 1C G-ARPS 0/0 Heathrow’n lentoasemalla seissyt kone tuhoutui matkustamossa syttyneessä tulipalossa. [7]
13.9.1971 Mongolia Öndörkhaan Kansan vapautusarmeijan ilmavoimat Trident 1E 256 9/9 Kiinan puolustusministeri Lin Biaoa kuljettanut kone syöksyi maahan epäselvissä oloissa. Virallisen selityksen mukaan Lin oli pakenemassa Neuvostoliittoon epäonnistuneen vallankaappausyrityksen jälkeen, kun koneesta loppui polttoaine. [8]
18.6.1972 Yhdistynyt kuningaskunta Staines British European Airways Trident 1C G-ARPI 118/118 British European Airwaysin lento 548 sakkasi ja syöksyi maahan pian lentoonlähdön jälkeen. Onnettomuuden aiheuttivat siipireunasolakoiden vetäminen sisään liian aikaisin ja miehistön virheet nopeuden tarkkailemisessa. [9]
22.7.1974 Kypros Nikosia Cyprus Airways Trident 1E 5B-DAE 0/0 Nikosian lentoasemalla seissyt kone tuhoutui Kyproksen miehityksen taisteluissa. [10]
22.7.1974 Kypros Nikosia Cyprus Airways Trident 2E 5B-DAB 0/0 Nikosian lentoasemalla seissyt kone tuhoutui Kyproksen miehityksen taisteluissa. [11]
15.9.1975 Espanja Bilbao British Airways Trident 1E G-AVYD 0/117 British Airwaysin lennon 552 vauhti hidastui lähtökiidossa koneen jouduttua vesilätäkköön kiitotiellä. Kapteeni luuli moottorien vioittuneen ja keskeytti lentoonlähdön. Kone joutui jarrutuksessa vesiliirtoon ja ajautui ulos kiitotieltä. [12]
28.12.1975 Yhdistynyt kuningaskunta Lontoo British Airways Trident 1C G-ARPC 0/0 Heathrow’n lentoasemalla seissyt kone tuhoutui matkustamossa syttyneessä tulipalossa. [13]
10.9.1976 Jugoslavia Vrbovec British Airways Trident 3B G-AWZT 63+113/63 British Airwaysin lento 476 törmäsi lennonjohdon virheen vuoksi Inex-Adria Avioprometin Douglas DC-9-koneeseen. Kaikki Tridentissä olleet 63 ihmistä ja DC-9:ssä olleet 113 ihmistä saivat surmansa. [14]
14.3.1979 Kiina Peking CAAC Trident 2E B-274 12+32/12 Koulutuslennolla ollut kone syöksyi nousun aikana maahan ja törmäsi tehtaaseen, jossa kuoli 32 ihmistä. [15]
26.4.1982 Kiina Yangsuo CAAC Trident 2E B-266 112/112 CAAC:n lento 3303 törmäsi vuoreen. [16]
27.2.1983 Kiina Fuzhou CAAC Trident 2E B-260 0/96 Laskukiito meni pitkäksi ja koneen nokkapyörä romahti. [17]
14.9.1983 Kiina Guilin CAAC Trident 2E B-264 11/106 Kiitotielle rullaamassa olleeseen koneeseen törmäsi pommikone. [18]
31.8.1988 Hongkong Hongkong CAAC Trident 2E B-2218 7/89 CAAC:n lento 301 osui laskeutuessaan huonossa säässä lähestymisvaloihin ja kiitotien reunavalliin, jolloin toinen päälaskutelineistä irtosi. Kone ajautui ulos kiitotieltä ja päätyi mereen. [19]
22.3.1990 Kiina Guilin Air China Trident 2E B-2208 0/107 Kone laskeutui liian pitkälle rankkasateen kastelemalla kiitotiellä, ja laskukiito meni pitkäksi. [20]

Tekniset tiedot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Trident 2E[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähde:lähde?

Yleiset ominaisuudet

Suoritusarvot

  • Suurin nopeus: &&&&&&&&&&&&0972.&&&&00972 km/h
  • Lentomatka: &&&&&&&&&&&03860.&&&&003 860 km
  • Lakikorkeus: 0Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”–”..0Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”–”.8 230–10 970 m

Trident 3B[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähde:lähde?

Yleiset ominaisuudet

  • Miehistö: 3
  • Matkustajat: 179
  • Pituus: &&&&&&&&&&&&&040.&&&&0040 m
  • Kärkiväli: &&&&&&&&&&&&&028.090000028,9 m
  • Korkeus: &&&&&&&&&&&&&&08.06000008,6 m
  • Tyhjäpaino: &&&&&&&&&&037695.&&&&0037 695 kg
  • Suurin lentoonlähtöpaino: &&&&&&&&&&070300.&&&&0070 300 kg
  • Voimalaite: &&&&&&&&&&&&&&03.&&&&003 × Rolls-Royce RB.163-25 Spey 512 -suihkumoottoria; &&&&&&&&&&&&&053.010000053,1 kN per moottori
  • Voimalaite: &&&&&&&&&&&&&&01.&&&&001 × Rolls-Royce RB.162-86 -suihkumoottori; &&&&&&&&&&&&&023.040000023,4 kN (lentoonlähtöä varten)

Suoritusarvot

  • Suurin nopeus: &&&&&&&&&&&&0936.&&&&00936 km/h
  • Lentomatka: &&&&&&&&&&&03060.&&&&003 060 km
  • Lakikorkeus: 0Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”–”..0Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”–”.8 230–10 970 m

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://www.time.com/time/magazine/article/0,9171,898891,00.html?promoid=googlep (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. The magic moving map www.britairliners.org. Viitattu 29.3.2023. (englanniksi)
  3. Accident list: Hawker Siddeley HS-121 Trident Aviation Safety Network. Viitattu 10.11.2018. (englanniksi)
  4. Accident description G-ARPY Aviation Safety Network. Viitattu 10.11.2018. (englanniksi)
  5. Accident description 9K-ACG Aviation Safety Network. Viitattu 10.11.2018. (englanniksi)
  6. Hull-loss description G-ARPT Aviation Safety Network. Viitattu 10.11.2018. (englanniksi)
  7. Hull-loss description G-ARPS Aviation Safety Network. Viitattu 10.11.2018. (englanniksi)
  8. Criminal Occurrence description 256 Aviation Safety Network. Viitattu 10.11.2018. (englanniksi)
  9. Accident description G-ARPI Aviation Safety Network. Viitattu 10.11.2018. (englanniksi)
  10. Criminal Occurrence description 5B-DAE Aviation Safety Network. Viitattu 10.11.2018. (englanniksi)
  11. Criminal Occurrence description 5B-DAB Aviation Safety Network. Viitattu 10.11.2018. (englanniksi)
  12. Accident description G-AVYD Aviation Safety Network. Viitattu 10.11.2018. (englanniksi)
  13. Hull-loss description G-ARPC Aviation Safety Network. Viitattu 10.11.2018. (englanniksi)
  14. Accident description G-AWZT Aviation Safety Network. Viitattu 10.11.2018. (englanniksi)
  15. Accident description B-274 Aviation Safety Network. Viitattu 11.11.2018. (englanniksi)
  16. Accident description B-266 Aviation Safety Network. Viitattu 11.11.2018. (englanniksi)
  17. Accident description B-260 Aviation Safety Network. Viitattu 11.11.2018. (englanniksi)
  18. Accident description B-264 Aviation Safety Network. Viitattu 11.11.2018. (englanniksi)
  19. Accident description B-2218 Aviation Safety Network. Viitattu 11.11.2018. (englanniksi)
  20. Accident description B-2208 Aviation Safety Network. Viitattu 11.11.2018. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]