Havuhuppukuoriainen
| Havuhuppukuoriainen | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Kovakuoriaiset Coleoptera |
| Alalahko: | Erilaisruokaiset Polyphaga |
| Osalahko: | Bostrichiformia |
| Yläheimo: | Jumimaiset Bostrichoidea |
| Heimo: | Huppukuoriaiset Bostrichidae |
| Suku: | Stephanopachys |
| Laji: | linearis |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Stephanopachys linearis |
|
Havuhuppukuoriainen (Stephanopachys linearis) on Euroopan unionin luontodirektiivin II liitteessä mainittu kovakuoriaislaji, joka kuuluu Suomessa rauhoitettuihin eläinlajeihin.[1]. Suomen uhanalaisluokituksessa vuodelta 2010 se on luokiteltu silmälläpidettäväksi (NT).[2]
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pienehkö, 4–7 mm pitkä, muodoltaan pitkulainen ja kokonaan musta kovakuoriainen. Keskiruumis pinnaltaan rosoinen ja himmeä, mutta peitinsiivet ovat kiiltävät ja niissä on runsaasti pieniä kuoppia.[3][4]
Samannäköinen laji on mäntyhuppukuoriainen (Stephanopachys substriatus), joka ei kuitenkaan ole kiiltävä. Toukkina lajeja ei ole mahdollista erottaa toisistaan.[5]
Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Havuhuppukuoriaista tavataan Pohjoismaista ja Baltiasta itään, aina Siperiaan asti. Lisäksi sillä on esiintymiä Keski-Euroopan vuoristoalueilla sekä Kaukasuksella. Suomessa se on aikaisemmin ollut hyvin laajalti levinnyt, mutta sittemmin hävinnyt laajalta alueelta. Nykyisin kuoriaisia tavataan Pohjois-Karjalasta, Kainuusta, Kuusamosta sekä Lapista. Levinneisyys on samantapainen mäntyhuppukuoriaisen kanssa, mutta havuhuppukuoriainen on eteläisempi laji.[3]
Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Havuhuppukuoriainen elää sekä kuusissa että männyissä, mutta sen esiintyminen vaatii lähes poikkeuksetta palanutta metsää. Ilmeisesti se kuitenkin kykenee elämään myös palamattomissa puissa. Kuoriaisia on tavattu myös vanhemmista ja kuivuneista kuolleista puista. Toukat elävät pääasiassa kuoren sisällä, mutta myös nilassa kaivaen sinne käytäviä. Toukan kehitys kestää ilmeisesti kaksi vuotta ja palaneissa puunrungoissa elää peräkkäin useita kuoriaissukupolvia. Vuosien mittaan kuoriaisten määrä kasvaa ja niitä on tavattu puista vielä 10 vuotta metsän palamisen jälkeen.[3]
Suojelun kannalta havuhuppukuoriainen hyötyy lähinnä kulotetuista metsistä, mutta laji leviää uusille elinpaikoille hyvin.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Finlex
- ↑ Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.). Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2010. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki.
- ↑ a b c http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=9895
- ↑ a b http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=120097&lan=fi
- ↑ http://www.naturvardsverket.se/Documents/publikationer/620-5610-7.pdf
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- kuva
- toinen kuva (Arkistoitu – Internet Archive)
- Suojelun taso EU:n alueella[vanhentunut linkki] (englanniksi)
|