Havaijin kuningaskunnan vallankaappaus

Havaijin kuningaskunnan vallankaappaus
USS Bostonin miehistö Arlington Hotelin edessä tammikuussa 1893
Päivämäärä: 16. tammikuuta 1893 Paikka: Honolulu, Havaijin kuningaskunta Lopputulos: Havaijin kuningaskunta kaatuu Aluemuutokset: Havaiji siirtyy Yhdysvalloille
Osapuolet
Turvallisuuskomitea  Yhdysvallat	Havaijin kuningaskunta
Komentajat
Lorrin Thurston John L. Stevens	Liliʻuokalani Samuel Nowlein Charles B. Wilson

Havaijin kuningaskunnan vallankaappaus oli tammikuussa 1893 Yhdysvaltain asevoimien tuella toteutettu vallankaappaus. Sen seurauksena itsenäinen Havaijin kuningaskunta lakkasi olemasta ja se liitettiin osaksi Yhdysvaltoja.

Tausta

Länsimaisia lähetyssaarnaajia alkoi saapua Havaijille 1820-luvulla. He perustivat muun muassa sokeriruokoplantaaseja, joiden kautta lähetyssaarnaajat ja heidän jälkeläisensä keräsivät valtavasti rahaa ja poliittista valtaa työskentelemällä Havaijin kuninkaiden kanssa. Vähitellen sokeriplantaasien omistajia alkoi kuitenkin kiinnostaa sokerin vienti Yhdysvaltoihin tullivapaasti, mikä voitaisiin saavuttaa, jos Havaiji olisi osa Yhdysvaltoja.

Länsimaalaistaustaiset plantaasinomistajat ja muu eliitti perusti vuonna 1883 Havaijilaisliigan, joka vuonna 1887 pakotti aseilla uhaten Havaijin silloisen kuninkaan Kalākauan allekirjoittamaan uuden perustuslain, joka siirsi valtaa kuninkaalta havaijilaisilta plantaasinomistajille ja heidän edustajilleen. Lisäksi Yhdysvallat sai luvan perustaa pysyvän laivastotukikohdan Pearl Harboriin. Tätä uutta perustuslakia sanotaan pistinperustuslaiksi.

Kalākaua kuoli vuonna 1891 ja hänen seuraajakseen nousi hänen sisarensa Lili‘uokalani. Vuonna 1892 perustettiin salaseura Annexation Club, jonka johtajana toimi Havaijilla syntynyt liikemies ja asianajaja Lorrin A. Thurston. Seuran tavoite oli olla valmiudessa ja iskeä, mikäli kuningatar pyrkisi tekemään muutoksia pistinperustuslakiin.

Vallankaappaus

Kaksi kuukautta Lili‘uokalanin valtaannousun jälkeen Yhdysvaltain kongressi lakkautti sokerin vapaakauppasopimuksen Havaijin kanssa. Plantaasinomistajilla ei sen jälkeen ollut muuta vaihtoehtoa kuin liittää Havaiji osaksi Yhdysvaltoja. Kun Lili‘uokalani alkoi suunnitella pistinperustuslain korvaamista, plantaasinomistajista koostuva joukko perusti ryhmän Turvallisuuskomitea.

Turvallisuuskomitea tunkeutui ʻIolanin palatsiin 16. tammikuuta 1893 ja vaati kuningatarta luopumaan vallasta. Seuraavana päivänä Lili‘uokalani julkaisi julistuksen, jossa hän luopui vastentahtoisesti vallasta välttääkseen verenvuodatuksen:

Now, to avoid any collision of armed forces and perhaps the loss of life, I do, under this protest, and impelled by said force, yield my authority until such time as the Government of the United States shall, upon the facts being presented to it, undo the action of its representatives and reinstate me in the authority which I claim as the constitutional sovereign of the Hawaiian Islands.

Turvallisuuskomitea nimesi itse itsensä Havaijin uudeksi lailliseksi hallitukseksi. Yhdysvaltain ulkoministeriön alainen Havaijin asioiden ministeri John Stevens tunnusti ilman ulkoministeriön suostumusta uuden hallituksen 1. helmikuuta ja julisti Havaijin Yhdysvaltain protektoraatiksi. Yhdysvaltain laivasto ja merijalkaväki osallistuivat turvallisuuskomitean tukemiseen. Vallankaappaukseen osallistui yli 160 sotilasta.

Väliaikaishallitus asetti tavoitteekseen liittää Havaijin osaksi Yhdysvaltoja. Se lobbasi presidentti Benjamin Harrisonia allekirjoittamaan liittymissopimuksen. Harrissonin presidenttikausi oli päättymäisillään, ja vain kuukautta ennen lähtöään hän lähetti senaatille sopimuksen vahvistettavaksi, mutta uudeksi presidentiksi valittu Grover Cleveland pani asian jäihin.

Seurauksia

Pääartikkeli: Havaijin tasavalta

Vuonna 1894 väliaikaishallitus perusti Havaijin tasavallan ja vei havaijilaisilta poliittiset oikeudet, jotka palautettiin niille, jotka allekirjoittivat uskollisuudenjulistuksen uudelle tasavallalle. Tasavallan presidentti Sanford Dole lähetti Washingtoniin delegaation, jonka oli tarkoitus pyytää Yhdysvaltoja liittämään Havaiji virallisesti itseensä. Presidentti Cleveland nimitti kuitenkin itsenäisen komitean selvittämään vallankaappauksen tapahtumia. Selvityksen mukaan Lili‘uokalani oli syösty vallasta laittomasti, minkä seurauksena Cleveland kieltäytyi ottamasta Havaijia osaksi Yhdysvaltoja ja määräsi Yhdysvaltain liput laskettavaksi Havaijin julkisissa rakennuksissa.

Vuonna 1897 presidentti William McKinley allekirjoitti lain, jonka nojalla Havaiji liitettiin osaksi Yhdysvaltoja kaksi vuotta myöhemmin, ja vuonna 1900 siitä tuli territorio. Lili‘uokalani pyrki turhaan palauttamaan valtaansa huolimatta siitä, että hän oli toimittanut presidentille havaijilaisten allekirjoittaman adressin, jossa pyydettiin Yhdysvaltoja jättämään Havaiji itsenäiseksi. Kun Havaiji lopulta liitettiin osaksi Yhdysvaltoja, kuningatar ja hänen nimittämänsä kruununperillinen Ka‘iulani pukeutuivat protestiksi hautajaisvaatteisiin. Tämän jälkeen he alkoivat kampanjoida havaijilaisten äänioikeuden puolesta.

Anteeksipyyntöpäätöslauselma

Vuonna 1993 presidentti Bill Clinton allekirjoitti niin sanotun anteeksipyyntöpäätöslauselman, jonka nojalla Yhdysvallat pyysi virallisesti anteeksi osallisuuttaan vallankaappauksessa. Päätöslauselma tunnustaa myös, että ennen vallankaappausta Yhdysvallat tunnusti Havaijin kuningaskunnan itsenäisyyden ja maiden välillä olevat diplomaattiset suhteet. Yhdysvaltain senaatti äänesti äänin 65–34 päätöslauselman puolesta 27. lokakuuta 1993.

Nykyään päätöslauselman katsotaan olevan tunnustus syyllisyydestä, minkä pitäisi johtaa Havaijin itsenäisyyden palauttamiseen. Päätöslauselman julkaisun jälkeen 300 itsenäisyyden palauttamista vaativaa havaijilaista valtasivat Makapuʻu rannan 15 kuukauden ajaksi. Rannan valtaus päättyi vasta, kun Havaijin kuvernööri lupasi vuokrata näille maata O‘ahun saarelta 55 vuodeksi. Jos Havaijin itsenäisyys palautettaisiin, nämä maat siirtyisivät automaattisesti uuden valtion omistukseen. Alueella elää edelleen havaijilaisten yhteisö, ja paikka kulkee nimellä Sovereignty.