Haukka-aratti
| Haukka-aratti | |
|---|---|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Papukaijalinnut Psittaciformes |
| Heimo: | Papukaijat Psittacidae |
| Suku: | Deroptyus |
| Laji: | accipitrinus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Deroptyus accipitrinus |
|
| Katso myös | |
Haukka-aratti (Deroptyus accipitrinus) on kauniin näköinen, haukkaa muistuttava papukaija, mistä se on saanut nimensäkin.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Haukka-aratti kasvaa noin 35 cm pitkäksi. Sen selkä, pyrstö ja siivet lukuun ottamatta siivenkärkiä ovat vihreitä. Siivenkärjet ovat mustat ja pää on ruskea. Niskassa sekä vatsassa on punaisia, sinikärkisiä höyheniä, joita kohottamalla se tekee itsestään haukkaa muistuttavan.
Lajilla on kaksi alalajia: D.a. accipitrinus ja D.a. fuscifrons. Alalajit erottaa parhaiten otsan ja pyrstön tyven väristä. Nimilajilla otsa on etenkin ylänokan tyvestä valkoinen, D. a. fuscifronsilla se on ruskea, jossa on valkoisia viiruja. Alalajin nimi tarkoittaakin "ruskeaa/tummaa otsaa".[2][3] Nimilajilla on tummanpunainen pyrstön tyvi, fuscifronsilta tämä punainen puuttuu.
Esiintyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Haukka-arattia tavataan Etelä-Amerikassa Amazonasista pohjoiseen ja osassa Kolumbiaa sekä Perun koillisosissa. Haukka-aratti on harvinaistunut metsien häviämisen takia.
Elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Haukka-aratit asuvat sekametsissä ja savanneilla.
Lisääntyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Haukka-aratti pesii puussa vanhassa tikankolossa, mutta muuta sen pesimäbiologiasta ei juuri tiedetä.
Ravinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Haukka-aratit syövät erilaisten palmujen ja muiden kasvien hedelmiä, siemeniä ja pähkinöitä.

Lemmikkinä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Haukka-arattia tavataan ajoittain Suomessa, mutta Suomessa se on harvinainen lemmikki.
Lajin hoito ei eroa juuri lemmikkilintujen perushoidosta. Voidakseen hyvin se tarvitsee omanlajisen lintutoverin, runsaasti tilaa, lajityypillisiä tarpeita tyydyttävän ruokavalion, riittävästi virikkeitä, lintulähtöiset käsittely- ja koulutustavat sekä päivittäistä vapaanaoloa häkistä turvalliseksi tehdyssä sisätilassa.
Laji kuuluu CITES II/B -liitteeseen, jolloin sillä tulee vankeudessa olla yksilöön yhdistettävissä oleva alkuperätodistus. Ilman alkuperätodistusta tai siihen verrattavia papereita linnun myyminen, pesittäminen ja kaupallinen esilläpito esim. kotieläinpihalla on kiellettyä[4].
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Otavan lintutieto, Otava
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ BirdLife International: Deroptyus accipitrinus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 28.4.2014. (englanniksi)
- ↑ fusci. Wiktionary, the free dictionary, 25.6.2023. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ frons. Wiktionary, the free dictionary, 25.11.2025. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ CITES-luokat lintulajeittain www.kaijuli.fi. Viitattu 6.11.2025.