Hauensuoli

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee luonnonsatamaa. Hauen suoli on myös lohduton paikka suomalaisessa mytologiassa.

Piispa Olaus Magnus kuvaili vuonna 1555 Hauensuolta teoksessaan Pohjoisten kansojen historia.
Ehrensvärdin kirjoitus.
Hauensuolen kalliomerkintöjä vuodelta 1589.

Hauensuoli (ruots. Gäddtarmen) on historiallinen satamapaikka ja nähtävyys Hangossa. Hauensuoli on kapea, kalliorantainen ja mutkitteleva salmi, jonka muoto on tuonut mieleen kalan suolen. Se sijaitsee Tulliniemen edustalla kahden pienen luodon, Tullisaaren ja Kobbenin, välissä[1][2] ja kuuluu Museoviraston inventoimiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.[3]

Keskiajalta lähtien kallioihin on hakattu merkintöjä, kuten nimikirjoituksia, vaakunoita, "puumerkkejä" ja jopa tarinoita. Kaiverruksia ovat tehneet varsinkin pitkästyneet merenkulkijat odotellessaan sopivaa purjehdussäätä. Vanhimmat kaiverrukset ovat 1400-luvulta; yhteensä merkintöjä on yli 600. Eniten piirroksia on 1500- ja 1600-luvuilta. Kaiverruksista kuuluisin lienee Augustin Ehrensvärdin tutkimus- ja mittausseurueen kirjoitus vuodelta 1754:[2]

»Jahti Flickan tuli tänne mukanaan iloinen seurue 21. elokuuta 1754. Hahn ja Gethe mittasivat saaret, Gerdes ja Frese metsästivät, Liedner kalasti, Skytte laittoi hyvää kahvia, Ribbing lepäsi, v. Spången hakkasi kirjoituksen kallioon ja A. Ehrensvärd katsoi veden korkeutta ---. Fabian Casimir Wrede saapui tänne 21. elokuuta 1754. Cederström, Creutz, Liliehök kuuluivat hänen matkaseurueeseensa Agneta-jahdilla.»

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lisätietoja Hauensuolen historiasta 11.4.2011. Metsähallitus. Viitattu 23.7.2012.
  2. a b Hauensuoli (pdf) Hangon kaupunki. Viitattu 23.7.2012.
  3. Hauensuolen kalliopiirrosalue Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 23.7.2012.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]