Hattula (Tusinan piiri)
| Hattula Шапки, Šapki |
|
|---|---|
 Hattulan Pokrovan kirkko. |
|
.png) lippu |
|
  Hattula |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Venäjä |
| Federaatiosubjekti | Leningradin alue |
| Piiri | Tusinan piiri |
| Hallinto | |
| – Asutustyyppi | taajama |
| – Hallinnon tyyppi | maalaiskunta |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 64 km² |
| Väkiluku (2019) | 564 |
Hattula[1] (ven. Ша́пки, Šapki) on maalaiskunta ja sen keskustaajama Leningradin alueen Tusinan piirissä Venäjällä. Se sijaitsee 22 kilometriä Tusinan kaupungista itään. Kunnassa on 564 ja taajamassa 478 asukasta (vuonna 2019)[2].
Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hattulan kunnan pinta-ala on 64 neliökilometriä[3]. Se rajoittuu lännessä Nurmen ja etelässä Ljubanin kuntiin sekä idässä ja pohjoisessa Kirovskin piirin Namkun kuntaan. Pinta-alasta 75,2 % on metsää, 9 % maatalousmaata, 7,9 % asuinaluetta ja 6,4 % vesistöjä[4].
Kunta sijaitsee jääkauden muovaamilla kukkuloilla ja harjuilla, joita ympäröivät soistuneet laaksot[5]. Itärajalla virtaa Mujajoki. Muita vesistöjä ovat pienet joet ja järvet sekä veden täyttämät hiekanottopaikat.[6] Hyötykaivannaisiin kuuluvat turve ja hiekka[7].
Asutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hattulan taajaman lisäksi kuntaan kuuluu viisi kylää: Jorsnova (ven. Jerzunovo), Pielakkala (Belogolovo), Pitkäjärvi (Nadino), Siikala (Sigolovo) ja Vanha-Moisio (Staroselje). Huvila-asukkaita on arviolta 1 600 henkeä, joista yli 80 % asuu Hattulan taajamassa.[8]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järvisaaren pogostaan kuulunut[9] Hattula mainitaan ensimmäisen kerran Novgorodin Vatjan viidenneksen verokirjassa vuonna 1499/1500. Seudulle muutti 1600-luvulla inkerinsuomalaisia, jotka kuuluivat Järvisaaren luterilaiseen seurakuntaan. 1800-luvulla syntyi myös virolaista asutusta.[10]
Hattulassa sijaitsi vuodesta 1774 lähtien Järvisaaren luterilainen kirkko, joka tuhoutui toisessa maailmansodassa. Siellä oli myös ortodoksinen Pokrovan kirkko, jonka mukaan kylää kutsuttiin venäjäksi nimellä Pokrovskoje. 1700-luvulla rakennettiin Hattulan kartano, jonka puistoalue on säilynyt.[10] Nykyinen Pokrovan kirkko on entinen kartanon kirjastorakennus[9]. Pohjoisempana Pitkäjärven rannalla sijaitsi Aleksandrovkan kartano, jossa säveltäjä Pjotr Tšaikovski lomaili vuonna 1851. 1900-luvun alussa seudulle syntyi huvila-asutusta.[10]
Liikenne, talous ja palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hattulasta on maantieyhteydet Tusinaan, Ljubaniin ja Kirovskiin sekä linja-autoyhteys Tusinaan. Hattulaan johtaa Tusinan rautatieasemalta sivurata, jolla on henkilöliikennettä.[11]
Työvoimasta valtaosa käy töissä Tusinassa tai Pietarissa. Paikallisia työnantajia ovat erilaiset palvelut. Niihin kuuluu lääkintäasema, kirjasto, hiihtokeskus ja joukko kauppoja. Hattulan taajamassa toimii Pietarin kaupungille kuuluva lasten kuntoutuskeskus.[12]
Matkailu ja nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hattulan seutu on pietarilaisten suosima lomanviettopaikka, mutta sen matkailupalvelut ovat vähäisiä. Kunnassa sijaitsee yksi puutarhapalsta-alue, huvila-alueita ja muutamia majoituspalveluja. Virkistyskohteina toimivat järvet ja hiekkakuopat ovat vailla hoitoa.[13]
Taajaman lähellä sijaitsee muinaisia hautakumpuja. Historiallisia nähtävyyksiä ovat Aleksandrovkan kartano Pitkäjärven rannalla ja Pokrovan kirkko Hattulan kartanoalueella. Kunnassa on myös toisen maailmansodan hautapaikkoja.[14]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Šapkinskoje selskoje poselenije Tosnenskogo munitsipalnogo raiona Leningradskoi oblasti: Materialy po obosnovaniju projekta generalnogo plana fgistp.economy.gov.ru. 2019. Arkistoitu 26.5.2020. Viitattu 23.5.2020.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Venäjän federaation paikannimiä, s. 231. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006. ISBN 952-5446-18-2. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Materialy, s. 30.
- ↑ Materialy, s. 94.
- ↑ Materialy, s. 21.
- ↑ Materialy, s. 15.
- ↑ Materialy, s. 13–14.
- ↑ Materialy, s. 16–17.
- ↑ Materialy, s. 30–31.
- ↑ a b Pokrova Presvjatoi Bogoroditsy tserkov Kultura Leningradskoi oblasti. Viitattu 23.5.2020.
- ↑ a b c Šapki Kultura Leningradskoi oblasti. Viitattu 23.5.2020.
- ↑ Materialy, s. 37–39.
- ↑ Materialy, s. 31–33.
- ↑ Materialy, s. 35–37.
- ↑ Materialy, s. 24–27.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Hattulan kunnan sivusto (venäjäksi)