Haseki Sultan

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hürrem Sultan, ensimmäinen Haseki Sultan. Aikalaismaalaus, tekijä tuntematon.

Haseki Sultan oli Osmanien valtakunnassa hallitsevalle sulttaanille pojan synnyttäneelle puolisolle myönnetty arvonimi, joka tarkoitti prinssin eli şehzaden äitiä.

Suosikkivaimon ja vallanperijän äidin, Haseki Sultanin asema hovissa oli korkea ja jäi toiseksi vain Valide Sultanille, sulttaanin äidille. Hasekit olivat usein orjataustaisia ja ulkomaisia, eikä heillä ollut verisidettä osmaniylimystöön, mutta tästä huolimatta Haseki Sultanin asemaan päässeet ohittivat arvoasteikossa ja kausittain maksetun rahallisen avustuksen määrässä sulttaanin verisukulaiset, kuten sisaret ja tädit.[1]

Haseki Sultanin asuintilat olivat yleensä lähellä sulttaanin asuntoa. Usein Haseki Sultanit olivat puolisojensa suosimia ja heidän asemansa oli turvattu, mutta koska he eivät yleensä olleet virallisesti naimisissa sulttaanin kanssa he menetettyään suosionsa saattoivat menettää asuntonsa lyhyessä ajassa. Säännönmukaisesti Hasekit kuitenkin säilyttivät arvonimensä ja oikeuden heille ajoittain maksettuun rahasummaan. Arvonimeä käytettiin ensimmäisen kerran Suleiman I:n suosikkijalkavaimosta Hürrem Sultanista (n. 1510-1558), jonka kanssa Suleiman avioitui laillisesti ja joka nousi huomattavan korkeaan asemaan Topkapin palatsissa. Hasekien saama avustussumma kasvoi suureksi naisten sultanaatin aikana 1500-1600-luvulla, jolloin hovin naisilla oli poikkeuksellisen paljon valtaa valtakunnan asioihin. 1600-luvun puolenvälin aikoihin ja sen jälkeen summa kuitenkin pieneni: Murat IV:n ja Ibrahim I:n palveluksesta eläköityvät hasekit saivat 100 hopearahaa, kun esimerkiksi Kösem Sultan sai aikanaan 1000 hopearahaa.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Leslie P. Peirce: The Imperial Harem: Women and Sovereignty in the Ottoman Empire, s. 127–129. Oxford University Press, 1993. ISBN 0195086775.