Harmaliini

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Harmaliini
Harmaliini
Systemaattinen (IUPAC) nimi
7-metoksi-1-metyyli-3,4-dihydro-2H-pyrido[3,4-b]indoli
Tunnisteet
CAS-numero 304-21-2
ATC-koodi ?
PubChem ?
Kemialliset tiedot
Kaava C13H14N2O0 
Moolimassa 214,263 g/mol
SMILES Etsi tietokannasta: eMolecules, PubChem
Fysikaaliset tiedot
Sulamispiste 232–234 °C (450–453 °F)
Farmakokineettiset tiedot
Hyötyosuus ?
Metabolia ?
Puoliintumisaika ?
Ekskreetio ?
Terapeuttiset näkökohdat
Raskauskategoria

?

Reseptiluokitus
Antotapa ?
Harmaliinia ja harmiinia ultraviolettivalossa. Näytteistä keskimmäisessä on molempia alkaloideja.

Harmaliini on fluresoiva voimakas psykoaktiivinen indolialkaloidi joka kuuluu harmala- ja betakarboliini -alkaloidiryhmiin. Harmaliini on harmiinin hydrogenoitunut muoto.

Harmala-alkaloideja esiintyy useissa kasveissa, näistä tunnetuimpana Banisteriopsis caapi -liaani, jota esiintyy Etelä-Amerikassa.[1]

Harmala-alkaloidit ovat keskeinen osa ayahuasca-juoman vaikuttavia aineita. Harmaliinia on myös pilviharmikin (Peganum harmala) siemenissä.

Harmaliini eristettiin ensimmäisen kerran pilviharmikista vuonna 1841, ja syntetisoitiin vuonna 1930.[2]

Vaikutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harmaliini vaikuttaa keskushermostoon stimuloivasti,[3] ja se kilpailee aivoissa tropaanin kanssa. Se toimii myös reversiibelinä MAO-estäjänä. Harmaliinilla on neuroneissa sekä suojaavia että myrkyttäviä vaikutuksia, lisäksi sen on havaittu toimivan histamiini N-transferaasi-inhibiittorina.

Harmaliini ei aiheuta psyykkistä tai fyysistä riippuvuutta.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://www.answers.com/topic/passionflower
  2. [1]
  3. Massaro, Edward J. (2002). Handbook of neurotoxicology. Totowa, NJ: Humana Press, 237. ISBN 0-89603-796-7. 

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.