Harmaahankakarve
| Harmaahankakarve | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Sienet Fungi |
| Kaari: | Kotelosienet Ascomycota |
| Alakaari: | Pezizomycotina |
| Luokka: | Lecanoromycetes |
| Alaluokka: | Lecanoromycetidae |
| Lahko: | Maljajäkälät Lecanorales |
| Heimo: | Karpeet Parmeliaceae |
| Suku: | Hankakarpeet Pseudevernia |
| Laji: | furfuracea |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
|
|
|
Harmaahankakarve eli hankakarve (Pseudevernia furfuracea) on harmahtava jäkälä, jota kasvaa havupuiden rungoilla ja oksissa. Se kasvaa röyhelöisinä tuppaina etenkin oksanhangoissa. Sen voi erottaa valkohankajäkälästä (Evernia prunastri) siitä, että harmaahankakarve on harmaa myös alapinnaltaan. Harmaahankakarve kasvaa lähes koko Suomessa. Laji viihtyy erityisesti Etelä- ja Keski-Suomessa ja sitä esiintyy myös Euroopassa.
Harmaahankakarveella on kaksi kemotyyppiä. Harmaahankakarveen jäkäläaineena eli sekundaarisena aineenvaihduntatuotteena esiintyy toisessa kemotyypissä atranoriinia (C19H18O8) ja fysodihappoa (C26H30O8) sekä toisessa atranoriinia ja olivetorihappoa (C26H32O8).[1]
Käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Harmaahankakarve on ilmanlaadun indikaattori, ja melko herkkä saasteille.[2]
Harmaahankakarvetta on aiemmin käytetty hajuvesiteollisuudessa tuoksujen kiinnittymisen vaikuttavana aineosana, mutta sen käyttö on sittemmin kielletty EU:n toimesta, koska se saattaa aiheuttaa joillekin ihmisille allergisia oireita.[3][4][5]
Harmaahankakarvetta on kerätty Kreikassa balsamointiaineiden ainesosaksi. Sillä on antibioottinen vaikutus.[6][7]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Stenroos, S., Ahti, T., Lohtander K. & Myllys, L.: Suomen jäkäläopas, sivu 385. Helsinki: Luonnontieteellisen keskusmuseon kasvimuseo, 2011. ISBN 978-952-10-6804-1
- ↑ Huuskonen, Irene & Lehkonen, Emmi & Keskitalo, Toni & Laita, Mika: Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan ilmanlaadun bioindikaattoriseuranta vuonna 2009, s. 40–42, 45. (Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja) Helsinki: Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus, 2010. ISBN 978-952-257-019-2 Teoksen verkkoversio (viitattu 11.11.2023).
- ↑ Rose, F.: Lichens and perfume manufacture. British Lichen Society Bulletin, Joulukuu 1980, nro 47. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 11.11.2023. (englanniksi)
- ↑ Andrews, Karen Dawn: Lichen Perfume Botany Karen -blogi. 16.12.2020. Viitattu 11.11.2023. (englanniksi)
- ↑ Wendlandt, Astrid: What's in a scent? Perfume makers adapt to EU rules Reuters. 7.7.2014. Viitattu 11.11.2023. (englanniksi)
- ↑ Harmaahankakarve, Pseudeverina furfuracea. Webkasvio.fi. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 11.11.2023.
- ↑ Güvenç, Ayşegül, et al.: Biological activities of Pseudevernia furfuracea (L.) Zopf extracts and isolation of the active compounds. Journal of Ethnopharmacology, 18.12.2012, 144. vsk, nro 3, s. 726–734. doi:10.1016/j.jep.2012.10.021 Artikkelin verkkoversio. Viitattu 11.11.2023. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Laji.fi: Hankakarve (Pseudevernia furfuracea)
- Pinkka – Lajintuntemuksen oppimisympäristö: Hankakarve (Pseudevernia furfuracea)
- UniProt: Taxonomy - Pseudevernia furfuracea (englanniksi)
- Global Biodiversity Information Facility (GBIF): Pseudevernia furfuracea (englanniksi)
- Fungi of Great Britain and Ireland: Pseudevernia furfuracea (englanniksi)
- Irish lichens: Pseudevernia furfuracea (englanniksi)
- PheroBase: Semiochemicals of Pseudevernia furfuracea, the Tree moss lichen (englanniksi)