Harmångersånin vesistö
Harmångersånin vesistö (ruots. Harmångersåns avrinningsområde, vesistöaluetunnus 44) muodostuu Pohjanlahden Selkämereen laskevan Harmångersånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 1 197 neliökilometriä. Se on yksi Ruotsin päävesistöalueista ja sen valuma-alue sijaitsee kokonaan Ruotsissa.[1]
Pääuoma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vesistön pääuomana on sen nimikkojoki Harmångersån, jonka pituus on 81 kilometriä. Joki laskee Itämereen noin 0,4 kuutiokilometriä vettä vuodessa.[2][3][4][a]
Vesistön valuma-alue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Harmångersånin vesistö sijaitsee kahden suuren vesistön Ljunganin vesistön (tunnus 42) ja Ljusnanin vesistön (tunnus 48) välissä, jossa on viisi pientä päävesistöä. Harmångersånin vesistö on niistä toiseksi suurin. Sitä ympäröi kolme päävesistöä. Sen lounaispuolella sijaitsee Delångersånin vesistö (tunnus 45) ja pohjoispuolen yläjuoksulla on ensin Ljunganin vesistö ja sitten alajuoksulla on Gnarpsånin vesistö (tunnus 43). Harmångersånin joensuun ympärillä sijaitsee mereen laskevien purojen ja ojien pieniä valuma-alueita, joiden yhteispinta-ala on noin puolet Harmångersånin vesistön pinta-alasta.[1]
Valuma-alueen piirteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Valuma-alueen maaperän yleisimmät maalajit ovat moreeni (67,6 %), turve (7,7 %), kalliomaa (10,4 %), hiekka ja sora (2,7 %), multamaa (3,1 %), savimaa (1,1 %) ja jäätikköjokijäänteet (1,3 %). Alueen maankäyttöä esittävät maiden käyttöluokitukset, joiden mukaan alueella on metsämaita (85,9 %), soita ja kosteikkoja (3,1 %), viljelymaita (2,8 %), taajamia ja pinnoitettuja alueita (0,7 %) sekä joutomaita (1,6 %). Näiden lisäksi on 6,0 % vesistöjä.[5]
Virtaamia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Harmångersånin keskivirtaamat kuukausittain joensuussa (1981–2012) |
|---|
SMHI on julkaissut tilastossaan Harmångersånin virtaamien päivittäiset keskivirtaamat vuosilta 1981–2012. Niiden mukaan joen suiston lähellä sijaitsevassa mittauspisteessä joen keskivirtaama (MQ) on 13,2 kuutiometriä sekunnissa (m³/s), keskiylivirtaama (MHQ) on 58,7 m³/s ja keskialivirtaama (MNQ) on 3,12 m³/s [5]. Toisen lähteen mukaan joen keskivirtaama on 13,3 m³/s ja keskiylivirtaama (MHQ) on 68 m³/s [4]. Suurin kuukausittainen keskivirtaama 66,5 m³/s on mitattu toukokuussa 1982 ja pienin 1,7 m³/s joulukuussa 1989. Viereinen kaavio esittää SMHI:n julkaiseman tilaston kuukausittaisten keskivirtaamien arvoista lasketut keskiarvot. Sen mukaan kevättulva kestäisi huhtikuusta kesäkuuhun ja sen huippu ajoittuisi toukokuulle.[3]
Vesivoima[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vesistöalueella on patorekisterin mukaan 109 patoa. Hamrångeånin pääuomassa on 3 vesivoimalaitosta Bergby, Vifors ja Viksjö bruk, joiden yhteisteho on 1,8 megawattia ja niiden vuosituotanto on noin 14,3 gigawattituntia.[6]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Huomautuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Asia on luettu ruotsinkielisestä wikipediasta artikkelista sv:Harmångersån.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Thoms-Hjärpe, Christina: Län och huvudavrinningsområden i Sverige (PDF),Faktablad nr 10, 2002, SMHI, viitattu 15.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ Harmångersånin joensuu Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 1.1.2021. (ruotsiksi)
- ↑ a b Harmångersån (SE686252-158010) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 1.1.2021. (ruotsiksi)
- ↑ a b Om flödesstatistik för Sveriges vattendrag (Excel-tiedostoon, selitykset), 13.11.2009, rivit 2451–2460, viitattu 15.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ a b Harmångersånin vesistö (Excel-lomake nro 15771), Vattenwebb, SMHI, viitattu 1.1.2021 (ruotsiksi)
- ↑ Kuhlins, Leif: Hamrångeån, vattenkraft.info, viitattu 28.12.2020 (ruotsiksi)
