Harjusikojuuri

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Harjusikojuuri
Scorzonera humilis.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Asterales
Heimo: Asterikasvit Asteraceae
Suku: Sikojuuret Scorzonera
Laji: humilis
Kaksiosainen nimi

Scorzonera humilis
L.

Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Harjusikojuuri Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Harjusikojuuri Commonsissa

Harjusikojuuri eli sikojuuri (Scorzonera humilis) on asterikasvien (Asteraceae) heimoon ja sikojuurien (Scorzonera) sukuun kuuluva kasvilaji. Se on monivuotinen ruohovartinen kasvilaji, joka muodostaa kasvustoja. Harjusikojuuren voi sekoittaa lähinnä etelänarnikkiin (Arnica montana), mutta lajit ovat erotettavissa toisistaan lehtiasennon sekä mykeröiden ulkonäön perusteella.[1]

Harjusikojuuren mykerökukinto

Harjusikojuuri voi kasvaa noin 40 cm korkeaksi ja sillä on vankka juurakko. Varret ovat kasvutavaltaan pystyjä ja niissä on karvoja, jotka muistuttavat harvahkoa hämähäkinverkkoa. Varressa on vain muutamia lehtiä, ja ne ovat kapeita. Varsien tyvellä lehtiruusukkeina olevat lehdet ovat 20–30 cm pitkiä. Harjusikojuuren kukinnot ovat keltaisia mykerökukintoja, jotka ovat noin 4 cm leveitä. Kehtosuomut ovat leveänsuikeita ja ne sijaitsevat useammassa rivissä. Kehtosuomut ovat useimmiten samaan tapaan karvaisia kuin varsikin. Harjusikojuuri kukkii touko–kesäkuussa, ja kukinnot ovat auki vain aurinkoisella säällä.[1]

Harjusikojuuri kasvaa laidunmailla ja hoidetuilla niityillä sekä tienvarsilla ja metsänreunoissa[1]. Suomessa harjusikojuurta tavataan vain eteläisessä Suomessa, lähinnä Uudenmaan länsiosissa[2]. Ruotsissa se on melko yleinen maan etelä- ja keskiosissa, mutta vähentynyt niittyjen hoidon vähentyessä[1].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Arne A. Anderberg: Den virtuella floran: Svinrot (Scorzonera humilis) Den virtuella floran. 1998. Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 17.7.2018.
  2. Raino Lampinen & Tapani Lahti: Kasviatlas 2017: Harjusikojuuri (Sxorzonera humilis) Kasviatlas. Luonnontieteellinen keskusmuseo. Viitattu 17.7.2018.