Harhaisku

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Harhaisku (lat. aberratio ictus) on rikosoikeudessa luvaton teko, jonka kohteena on jokin muu kuin tekijän tarkoittama kohde.[1] Oikeudenvastaisen teon kohteena voi olla henkilö, oikeushenkilö tai esine.[2] Tekijän erehdys ei yleensä poista teon rangaistavuutta.[3]

Oikeuskirjallisuudessa esitettyjä mielipiteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harhaiskusta on kysymys esimerkiksi silloin, kun henkilö A suuntaa pistoolinsa kohti B:tä, joka loikkaa sivuun samalla kun A laukaisee. Luoti osuukin B:n vierellä olleeseen henkilö C:hen, joka kuolee osumaan. Tässä tapauksessa harhaiskun kohde on samanarvoinen kuin tarkoitettukin kohde ja A tuomitaan taposta. Kirjallisuudessa on esitetty, että A tulisi tuomita B:n tapon yrityksestä ja C:n törkeästä kuolemantuottamuksesta tai tapon yrityksestä ja taposta, jos A teon tehdessään mielsi C:n kuoleman todennäköiseksi. Tätä ratkaisua vastaan on esimerkiksi se, että jos A:n ystävä D olisi yllyttänyt A:ta ampumaan, D ei todennäköisesti vastaisi teostaan lainkaan. Jos C kuolee ja B haavoittuu, A:ta todennäköisesti rangaistaisiin C:n taposta ja B:n pahoinpitelystä tai törkeästä vammantuottamuksesta riippuen siitä, miten A mielsi seurausten todennäköisyyden.[4] Jos A tähtää B:tä mutta osuu laukauksellaan tämän koiraan, joka kuolee, käsillä on tapon yritys ja rankaisematon huolimaton vahingonteko.[5]

Varsin omituiselta näyttävät harhaiskun seuraukset silloin, kun tuottamuksellinen tekomuoto on rankaisematon. Kun A yrittää heittää B:n kodin ikkunan kivellä rikki, mutta humalatilansa vuoksi särkeekin C:n ikkunan. Koska vahingonteko rangaistaan vain tahallisena ja pelkästä yrityksestä ei rangaista lainkaan, tahallinen B:n ikkunan rikkomisyritys ja tuottamuksellinen C:n ikkunan rikkominen olisivat kokonaan rankaisemattomia.[4] Korvausvastuu on sitten oma asiansa.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Factum, Weilin+Göös 2003–2005, ISBN 951-35-6646-3, hakusana harhaisku.
  2. Otavan iso tietosanakirja, Otava 1960–1965, hakusana aberratio delicti.
  3. Suomalainen tietosanakirja, Weilin+Göös 1989–1993, ISBN 951-35-4644-6, hakusana harhaisku.
  4. a b Ari-Matti Nuutila: Rikoslain yleinen osa, Lakimiesliiton kustannus 1997, ISBN 951-640-986-5, sivut 237–239
  5. Frände, Dan: Yleinen rikosoikeus, s. 141. 2. painos. Suomentanut Markus Wahlberg. Helsinki: Edita, 2007. ISBN 978-951-37-4314-7.