Hans von Dohnanyi
| Hans von Dohnanyi | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1. tammikuuta 1902 Wien, Itävalta-Unkari |
| Kuollut | 8. huhtikuuta 1945 (43 vuotta) Sachsenhausenin keskitysleiri, Oranienburg, Saksa |
| Kansalaisuus | saksalainen |
| Ammatti | juristi |
| Puoliso | Christina Bonhoeffer |
| Lapset |
Klaus von Dohnanyi Christoph von Dohnányi Barbara von Dohnanyi-Bayer |
Hans von Dohnanyi ([doˈnaːni], alun perin Johann von Dohnányi [ˈdohnaːɲi]; 1. tammikuuta 1902 Wien − 8. huhtikuuta 1945 Oranienburg) oli saksalainen juristi ja vastarintaliikkeen taistelija, joka toimi juutalaisten auttajana ja kansallissosialismin vastustajana.
Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hans von Dohnanyi syntyi tammikuussa 1902 unkarilaiseen perheeseen. Hänen isänsä oli säveltäjä Ernő Dohnányi ja äitinsä pianisti Elisabeth Kunwald. Vanhempien erottua Hans vietti nuoruutensa Berliinissä. Hans opiskeli lakia Berliinissä vuosina 1920–1924. Hans von Dohnanyilla oli vaimo Christine Bonhoeffer sekä kolme lasta. Lapsista Klaus von Dohnanyi on poliitikko, joka oli Hampurin pormestari vuosina 1981–1988. Christoph von Dohnányi toimii kapellimestarina. Kolmas lapsi on Barbara von Dohnanyi-Bayer.
Ura Saksan oikeuslaitoksessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 1933 von Dohnanyi nimitettiin Saksan oikeusministerin Franz Gürtnerin alaisuuteen. Tässä virassa hänellä oli hyvä näköala kansallissosialistien tosiasialliseen toimintaan. Vuonna 1938 von Dohnanyistä tuli Leipzigin korkeimman oikeuden tuomari. Tällöin jo hän keräsi natseista tietoja joita välitettiin brittien tiedustelupalvelulle.[1]
Lokakuussa 1938 amiraali Canaris nimitti von Dohnanyin Abwehriin tehtävänään koota yhteen tiedot natsien hirmutöistä. Kun Saksa vuonna 1939 hyökkäsi Puolaan alkoi von Dohnanyi koota aineistoa SS-joukkojen raakuuksista.[1] Hans von Dohnanyi antoi keräämälleen aineistolle nimen Häpeäkroniikka mutta se tunnetaan yleisemmin nimellä Zossenin arkisto, koska se lukuisten välipiilojen jälkeen piilotettiin Zosseniin.[1]
Hitlerin salamurhayritys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Henning von Tresckow pyysi Hans von Dohnanyitä salakuljettamaan pommin Adolf Hitleriä kuljettaneeseen lentokoneeseen, joka olisi ollut matkalla Smolenskiin. Tämän piti ilmeisesti tapahtua jo paljon ennen virallista attentaattia eli helmikuussa 1943. Hans von Dohnanyi vetosi liialliseen kiireeseen eikä pommia saatu toimitettua koneeseen ajoissa.
Kuolema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
5. huhtikuuta 1943 Gestapo pidätti Hans von Dohnanyin hänen omasta toimistostaan, syyttäen häntä valuutan väärinkäytöstä. Juutalaisten puolesta hän oli siirtänyt omaisuutensa sveitsiläiseen pankkiin, mitä Gestapo ei ilmeisesti hyväksynyt. Hans von Dohnanyi toimitettiin Sachsenhausenin keskitysleirille. Hänen todettiin syyllistyneen heinäkuun 20. päivän salaliittoon ja Hitlerin määräyksellä teloitettiin hirttämällä 8. huhtikuuta 1945.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Metaxas, Eric (suom. Pitkänen, Merja ja Sevón, Marja: Bonhoeffer - pastori, marttyyri, näkijä, vakooja. Päivä Osakeyhtiö, 2013. ISBN 978-952-475-585-6.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||||||||||
