Hans Leygraf
Hans Leygraf (1920 Tukholma – 12. helmikuuta 2011[1]) oli ruotsalainen pianisti ja musiikkipedagogi.[2] Hän oli varhaisella urallaan myös niin kutsuttua Måndagsgruppenia edustanut säveltäjä, mutta lopetti säveltämisen sittemmin.[3]
Leygraf syntyi saksalais-itävaltalaisille vanhemmille. Hän sai pianonsoiton opetusta Gottfrid Boonilta Tukholmassa ja Anna Hirzel-Langenhanilta Sveitsissä. Lisäksi hän opiskeli sävellystä ja orkesterinjohdoa yliopistoissa Münchenissä ja Tukholmassa. 9-vuotiaana hän debytoi solistina Tukholman kuninkaallisen filharmonisen orkesterin kanssa, ja 12-vuotiaana hän piti ensimmäisen pianoresitaalinsa. Toisen maailmansodan jälkeen hän esiintyi eri puolilla Eurooppaa, myös Neuvostoliiton alueella, Yhdysvalloissa ja Kaukoidässä. Hän esiintyi muiden muassa Wienin filharmonikkojen, Lontoon sinfoniaorkesterin ja BBC:n sinfoniaorkesterin kanssa. Kapellimestareita, joiden kanssa hän teki yhteistyötä, olivat Herbert Blomstedt, Sergiu Celibidache, Ernő Dohnányi, Antal Doráti, Sixten Ehrling, Ferenc Fricsay, Michael Gielen, Rudolf Kempe, Wolfgang Sawallisch, Georg Solti ja George Szell.[2]
Leygraf tuli laajan yleisön tietoisuuteen muun muassa monilla televisio- ja radioesiintymisillään sekä Wolfgang Amadeus Mozartin sonaattien kokonaislevytyksellään. Hän teki opetustyötä Innsbruckissa, Darmstadtissa, Tukholmassa, Hannoverissa ja Berliinissä. Lisäksi hän toimi vuosina 1972–1990 professorina Salzburgin Mozarteumissa, jossa hän vielä syyskuuhun 2007 johti lahjakkaiden opiskelijoiden kansainvälistä luokkaa.[2] Leygrafin oppilaiden joukossa oli Igor Levit.[4]
Leygraf tuli vuonna 1961 valituksi Ruotsin kuninkaallisen musiikkiakatemian jäseneksi.[3] Hän oli myös Mozarteumin kunniajäsen, Vasa-ritarikunnan jäsen ja Litteris et Artibus -mitalin saaja.[5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||||||
