Hannu Kailajärvi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hannu Kailajärvi (nykyisin Johan Kreus)
Henkilötiedot
Syntynyt21. marraskuuta 1962 (ikä 61)
Pirkkala
Kansalaisuus suomalainen
Ammatti liikemies
Muut tiedot
Aktiivisena 1989-
KoulutusTietojenkäsittely
Merkittävät teoksetWinCapita -perustaja

Hannu Kailajärvi (nykyisin Johan Kreus[1], s. 21. marraskuuta 1962 Pirkkala) on suomalainen liikemies, joka tuli tunnetuksi Wincapita-pyramidihuijauksen perustajana[2].

Kailajärvi valmistui Raision ammatillisen kurssikeskuksen tietojenkäsittelylinjalta, ja vuonna 1989 hän perusti yhdessä avovaimonsa kanssa ensimmäisen yrityksensä, joka meni neljä vuotta myöhemmin konkurssiin. Vuonna 1993 Kailajärvi perusti Tampereelle musiikkibaarin, jonka muutti myöhemmin erotiikkaravintolaksi. Vuonna 1997 hän perusti verkostomarkkinointiin perustuvan Nefernet-matkapuhelinpalvelun, joka ilmoitti välittävänsä puhelut puolet halvemmalla kuin silloinen Tele tai Radiolinja. Vuonna 2000 erotiikkaravintola oli pysyvästi maksukyvytön ja vuonna 2002 konkurssi raukesi varojen puutteeseen.[3]

Wincapita ja sen edeltäjät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2003 Kailajärvi alkoi kerätä internetin keskustelupalstoilta urheiluvedonlyönnistä kiinnostuneita. Yhdessä yhtiökumppaninsa kanssa he keräsivät suurenevia potteja pelaajilta ja Kailajärvi sijoitti ne brittiläiseen vedonlyöntipörssi Betfairiin. Kimppakassa maksettiin klubin Moneybookers-tilille, jonne toinen perustaja oli avannut klubille tilin v. 2003 ja toiminta alkoi Giiclub-vedonlyöntipalveluna. Keväällä 2004 se ryhtyi markkinoimaan palveluitaan Tampereella järjestetyissä tilaisuuksissa ja jo saman vuoden kesällä palvelua alettiin keskustelupalstoilla epäillä pyramidihuijaukseksi.[3][4]

Vuonna 2004 Giiclub muutti nimensä Winclubiksi, ja samalla Kailajärvi ja yhtiökumppaninsa perustivat taustayhtiö Worldwide Investment Companyn. Rekisteröinti suoritettiin aluksi Yhdysvaltoihin. Myöhemmin Panamaan perustettiin lähes samanniminen yhdistys Worldwide Investment Solutions. Oikeudenkäynnin pöytäkirjan mukaan tämä oli merkityksetön seikka. Syynä tähän oli maan yrityslainsäädäntö: Panamassa yhtiön todellista omistajaa ei saa selville ilman tuomioistuimen päätöstä. Winclub avasi tilin sveitsiläiseen Credit Suisse -pankkiin.

Maaliskuussa 2006 käräjäoikeus tuomitsi Kailajärven törkeästä velallisen epärehellisyydestä ja kirjanpitorikoksesta kuuden kuukauden ehdolliseen vankeuteen, minkä tuomion myöhemmin myös hovioikeus piti voimassa. Kailajärvi muutti Aurinkorannikolle. Winclubin verkkosivut toimivat aluksi Espoossa ja myöhemmin luxemburgilaisella Root eSolutionsin internetpalvelimella. Kailajärven ulosottovelka oli lähes 300 000 euroa. Kailajärvi oli kateissa maaliskuusta 2008, kunnes hänet pidätettiin joulukuussa 2008 Ruotsissa, ja vapautettiin Suomessa tutkintavankeudesta maanantaina 14.12.2009.[5] Kailajärvi myönsi poliisikuulusteluissa, että Wincapita ei saanut tuottoja valuuttakaupasta ja väitti myös, ettei tällaista ollut koskaan luvannut. Tosiasiallisesti klubin ainoat tulot muodostuivat jäsenten rahasuorituksista.[6] Käräjätuomari Mika-Pekka Sarkkisen mukaan oikeus käytti asiassa kohtuullisuus ja suhteellisuus -periaatteita. Kailajärvi ehti olla vangittuna lähes vuoden. Sarkkisen mukaan tuleva oikeudenkäynti voitiin turvata matkustuskiellolla. Kailajärven asianajaja Kavoniuksen mukaan poliisin edustaja ja syyttäjä vastustivat vapauttamista jyrkästi.[3][4][7] Toinen klubin perustaja oli kaksi viikkoa tutkintavankeudessa ja hän sai syyttämättäjättämispäätöksen.

Helmikuussa 2013 Helsingin hovioikeus kovensi Kailajärven käräjäoikeudessa saamaa rangaistusta yhdellä vuodella. Hänet tuomittiin viiden vuoden vankeusrangaistukseen törkeästä petoksesta ja rahankeräysrikoksesta. Kailajärven entinen naisystävä Tiina Wartti tuomittiin yhden vuoden ja kolmen kuukauden ehdolliseen vankeuteen avunannosta törkeään petokseen ja rahankeräysrikokseen.[8] Vuonna 2014 Korkein oikeus ei muuttanut Hannu Kailajärven hovioikeudessa saamaa viiden vuoden ehdotonta vankeustuomiota[9].

Myöhemmät vaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toukokuussa 2015 Iltalehti haastatteli Kailajärveä, joka kertoi kehittäneensä valuuttakauppaa käyvän automaatiojärjestelmän[10]. Kesällä 2021 Pirkanmaan käräjäoikeus tuomitsi Kreusin laittomasta uhkauksesta 40 päiväsakkoon. Samalla uutisoitiin Kailajärven vaihtaneen nimensä Johan Kreusiksi.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Antti Halonen: Wincapita-kuprusta tuomittu Hannu Kailajärvi on vaihtanut nimensä – uusi rikostuomio: ”Sä oot letkuruokinnassa lopun ikääsi” Iltalehti. 16.7.2021. Viitattu 16.7.2021.
  2. Nina Rahkola: Kailajärven uratarina vedonlyöjästä syytetyn penkille MTV Uutiset. 24.3.2011. Viitattu 16.7.2021.
  3. a b c Anu Nousiainen: Herra Wincapita. Helsingin Sanomat, 14.9.2008, s. D1–D2. Artikkelin verkkoversio.
  4. a b Anu Nousiainen: Karismaattinen tamperelainen liikemies on WinCapitan pääepäilty Helsingin Sanomat. 14.9.2008. Arkistoitu 29.4.2013. Viitattu 16.7.2021.
  5. Mäkinen, Rami: WinCapita-pomo Hannu Kailajärvi vapauteen Iltasanomat.fi. 14.12.2009. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 15.4.2014.
  6. Antti Tiainen & Minna Passi: Pääepäilty: WinCapita ei ole käynyt valuuttakauppaa Helsingin Sanomat. 21.1.2009. Arkistoitu 26.5.2012. Viitattu 16.7.2021.
  7. Wincapitan päätekijä pidätettiin Ruotsissa. Helsingin Sanomat, 12.12.2008, s. D1–D2. Artikkelin verkkoversio. Arkistoitu.
  8. Hovioikeus: WinCapita-päätekijälle viisi vuotta vankeutta 7.2.2013. Yle. Viitattu 2.10.2013.
  9. Ari Mölsä: Korkein oikeus: Kailajärven WinCapita-tuomio jää lopulliseksi YLE. 27.2.2014. Viitattu 16.7.2021.
  10. Markus Juva: WinCapita-Kailajärvi paljastaa IL:lle uudet bisneksensä Iltalehti. 22.5.2015. Viitattu 16.7.2021.