Hanns Martin Schleyer

Hanns Martin Schleyer vuonna 1973.

Hanns Martin Schleyer (1. toukokuuta 1915 Offenburg, Saksa – 19. lokakuuta 1977 Mulhouse, Ranska) oli Saksan liittotasavallan työnantajaliiton puheenjohtaja ja CDU:n jäsen. Baader–Meinhof-ryhmä kaappasi ja surmasi Schleyerin vuonna 1977.

Elämä

Schleyer syntyi kansalliskonservatistiseen perheeseen. Hänen isänsä oli tuomari. Hänen kaukainen sukulaisensa oli katolinen pappi Johann Martin Schleyer, joka kehitti keinotekoisen volapükin kielen. Hanns Martin Schleyer opiskeli lakia Heidelbergin yliopistossa vuonna 1933. Vuonna 1939 hän väitteli tohtoriksi Innsbruckin yliopistossa.

Jo nuorena Schleyerista tuli kansallissosialismin innokas kannattaja. Hän liittyi Hitler-Jugendiin ja SS:ään vuonna 1933. Opiskeluaikanaan Schleyer oli mukana natsien opiskelijaliitossa.

Toisen maailmansodan aikana Schleyer oli länsirintamalla. Rintamalta hän sai tehtävän Prahan opiskelijaliitossa. Hän oli töissä Bernhard Adolfilla, joka oli saksalainen taloustieteilijä protektoraatissa. Juuri Adolf toi Schleyerin virkoihin Määrissä ja Böömissä. 5. toukokuuta 1945 Schleyer pakeni Prahasta. Sodan jälkeen hän oli SS-upseeriutensa vuoksi liittoutuneiden sotavankina kolme vuotta. Hänet vapautettiin vuonna 1948.

Vuonna 1949 Schleyeristä tuli Baden-Badenin kauppakamarin johtaja. Vuonna 1951 hän siirtyi Daimler-Benzin palvelukseen. 1960-luvun lopulla hän oli töissä ulkomailla, mutta joutui luopumaan tästä virasta. Schleyer meni työnantaja- ja teollisuusliittojen palvelukseen.

Schleyer vastusti 1960-luvulla työsulkuja, ja natsitaustan takia 1968 opiskelijaliiton jäsenet kuvailivat häntä monet vuodet kapitalismin irvikuvaksi, joten hänestä tuli opiskelijaliiton vihollinen.

Kaappaus

Baader–Meinhof-ryhmä kaappasi Schleyerin 5. syyskuuta 1977 Kölnissä. Hän oli matkalla autolla kotiin. Hänen perässään ajoi toinen auto, jossa oli kaksi poliisia ja henkivartija. Yhtäkkiä auton eteen työnnettiin lastenvaunut, jolloin hänen autonkuljettajansa oli pakko pysähtyä. Samalla Schleyerin auton eteen tuli toinen auto. Terroristit hyppäsivät toisesta autosta ja alkoivat ampua. Autonkuljettaja kuoli, samoin poliisit ja henkivartija. Kiivaan tulituksen jälkeen terroristit katosivat Schleyer mukanaan.

Saksan liittohallitus sai 6. syyskuuta terroristeilta vaatimuskirjeen. Kirjeessä kerrottiin, että Schleyer vapautetaan, jos hallitus vapauttaa vankilasta 14 terroristia. Hallitus pysytteli odottavalla kannalla, ja parin päivän kuluttua sieppaajat suostuivat välittäjään. Viranomaiset päättivät salata neuvottelut, sillä Schleyerin pelättiin jo tulleen murhatuksi.

22. syyskuuta länsisaksalainen terroristi Knut Folkerts ja hänen kollegansa Brigitte Mohnhaupt pidätettiin dramaattisissa olosuhteissa Alankomaissa heidän surmattuaan hollantilaisen poliisin. Mohnhaupt pääsi pakenemaan. Folkertsia epäiltiin Karlsruhessa 7. huhtikuuta 1977 tapahtuneesta Länsi-Saksan yleisen syyttäjän Siegfried Bubackin murhasta. Surman takana oli myös Baader–Meinhof-ryhmä. Folkertsin oleskelu Alankomaissa yhdistettiin Schleyerin sieppaukseen. Schleyerin uskottiin olevan asuntolaivassa Hollannissa.

28. syyskuuta Ranskassa ilmestyvä vasemmistolehti Libération sai kuvan siepatusta Schleyerista. Valokuvassa oli lappu, jossa luki: ”RAF:n vankina 20 päivää”. Sieppaajat vaativat poliisia lopettamaan Schleyerin etsinnän ja vapauttamaan 11 terroristia.

8. lokakuuta ranskalaiset lehdet julkaisivat kuvan Schleyeristä. Valokuvan lisäksi oli kirje Schleyeriltä, jossa vedottiin viranomaisiin, että nämä säästäisivät hänen henkensä ja suostuisivat terroristien ehtoihin, koska Schleyerin kaappaajat eivät jaksaisi enää kauan odottaa.

Kun Schleyer kaapattiin Kölnissä, hänet vietiin Erftstadtin laitamilla sijainneeseen kerrostaloon. Myöhemmin hänet siirrettiin Alankomaihin ja sieltä edelleen Brysseliin. Saksan poliisilla oli kohtuullisen paljon tietoa Schleyerin olinpaikasta. Monet poliisit sanoivat, että Schleyer oli moottoritien vieressä olevissa kerrostaloissa.

Lokakuun 17. päivänä saksalainen terrorismin vastainen GSG 9 -yksikkö vapautti Palestiinan vapautuksen kansanrintaman (joilla oli yhteyksiä Baader–Meinhofiin) kaappaaman Lufthansan lennon 181 lentokoneen Mogadishun lentokentällä. Kaappauksen jälkeisenä päivänä RAF:n jäsenet Andreas Baader, Gudrun Ensslin ja Jan-Carl Raspe tekivät Stuttgartin Stammheimin vankila‎ssa itsemurhan.

19. lokakuuta tuntemattomaksi jäänyt nainen soitti Deutsche Presse-Agentur -uutispalvelun toimitukseen ja antoi vihjeen Schleyerin murhasta ja auton tarkasta sijainnista. Kello 21.11 hänet löydettiin ammuttuna Audi 100 -henkilöauton tavaratilasta Ranskan Mulhousessa.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hanns Martin Schleyer Wikimedia Commonsissa