Hanna Saikku

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Johanna (Hanna) Vilhelmiina Saikku (3. toukokuuta 1870 Loimaa[1]1937[2]) oli kotitalousopiston johtaja ja päätoimittaja.

Saikun vanhemmat olivat talollinen Rupert Heikkilä ja Vilhelmiina Viipuri. Hänen puolisonsa oli vuodesta 1896 filosofian maisteri, kansanopiston ja maanmieskoulun johtaja Rufus Saikku. Hanna Saikku valmistui ylioppilaaksi 1893.[1] Hän opiskeli ennen avioitumistaan Helsingin yliopistossa luonnontieteitä ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1897.[3] Hän oli Suomen ensimmäisiä akateemisen loppututkinnon suorittaneita naisia. Hän tutustui kansanopisto-oloihin Ruotsissa ja Tanskassa 1903 ja 1905.[1]

Saikku oli Hämeen kansanopiston johtajatar 1899–1916, Päivölän kasvitarha- ja talouskoulun johtaja 1907–1916.[1][4] Perhe asui Sääksmäellä mutta muutti 1916 Kangasalle aiemmin kansanopistona toimineelle Noormarkun tilalle, jonne perustettu, Hanna Saikun vuodesta 1916 johtama kasvitarha- ja talouskoulu laajeni Kangasalan kotitalousopistoksi ja vuonna 1928 kokovuotiseksi emäntäkouluksi. Toisena johtajana Saikun rinnalla toimi Jenny Elfving. Vuonna 1919 hän aloitti Kangasalan Sanomien ensimmäisenä päätoimittajana.[1][3]

Saikulla oli lukuisia luottamustoimia paikallisesti ja myös valtakunnallisesti. Hän oli muun muassa vuonna 1917 vanhan suomalaisen puolueen valtuuskunnan jäsen ja sitten kokoomuspuolueen vuodesta 1918.[1]

Sanomalehtikirjoitusten kirjoittamisen lisäksi Saikku suomensi luonnontieteellisiä teoksia, kuten O. M. Reuterin kaksiosaisen Piirteitä eläinten elämästä (WSOY 1901, 1904) ja kirjoitti oppikirjan Kemia kansanopistoja, kotitalous- ja maatalouskouluja varten (1913).[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Aikalaiskirja 1920 s. 397. Helsinki: Otava 1920.
  2. Fennica-haku
  3. a b Puutarha-alan koulutus. Ikkunoita Pirkanmaan puutarhakulttuuriin. Viitattu 23.4.2019
  4. a b Aikalaiskirja 1934. s. 580. Otava 1933. Viitattu 23.4.2019.