Hanna Ongelin

Hanna Ongelin, joka kirjoitti myös nimimerkeillä Broder Abel ja Tyr Vesten, (14. elokuuta 1848 Helsingin maalaiskunta – 17. kesäkuuta 1893 Helsinki) oli suomalainen kirjailija. Hän jäi unohduksiin Suomessa, mutta sai kohtalaisesti suosiota Ruotsissa kolmiosaisella romaanillaan Ödets dom. Ongelin oli varhaisia suomalaisen naisliikkeen edustajia ja otti teoksissaan kantaa yhteiskunnallisiin epäkohtiin.

Henkilöhistoria

Hanna Ongelin syntyi Helsingin pitäjässä (nyk. Vantaa) ja jäi perheensä ainoaksi lapseksi. Hänen isänsä Henrik Ongelin oli pitäjän kappalainen, mutta kuoli jo tyttären ollessa kuusivuotias. Äiti Anna Lovisa Ongelin (o.s. Kjellin) muutti 1858 tyttärensä kanssa Helsingin kaupunkiin, jossa tytär pääsi aloittamaan koulun Helsingin ruotsalaisessa tyttökoulussa. Lisäksi Hanna kävi Taideyhdistyksen piirustuskoulua.

Ongelinin perhe ei ollut varakas, joten Hanna Ongelin joutui työskentelemään senaatin puhtaaksikirjoittajana ja elätti työllään myös äitinsä. Myös fiktiivinen kirjoittaminen kiinnosti Ongelinia, ja hän julkaisi 1872 23-vuotiaana esikoisteoksensa Edvard och Edmund, tarinan kahdesta miehestä, jotka rakastuvat samaan naiseen. Heti tämän jälkeen seurasi historiallinen runoelma Helmi, joka on mahdollisesti kirjoitettu jo aikaisemmin. Molemmat ilmestyivät Edlundin kustantamon julkaisemina nimimerkillä H.

Edellä mainittujen lisäksi Ongelinin tuotannon romanttista puolta edustavat hänen 1880-luvun alussa julkaisemansa suuret romaanit Ödets dom (’Kohtalon tuomio’) ja Den gamla fyrbåkens hemligheter (’Vanhan majakan salaisuudet’); kolmiosaisen Ödets domin pituus on yli 1700 sivua. Molemmat romaanit ilmestyivät Ruotsissa, jossa ne saivat varsin hyviä arvosteluja. Suomessa taas Ödets dom tuomittiin auttamattoman vanhanaikaiseksi ja rakenteeltaan epäonnistuneeksi. Kiinnostavaa kyllä, teos herätti sen verran mielenkiintoa Norjassakin, että se julkaistiin 1913 norjaksi kaksiosaisena nimellä Regina, pigen fra fiskeværet. Romaanien tuottojen turvin Ongelin saattoi lopettaa työnsä senaatissa ja ryhtyä vapaaksi kirjailijaksi 1882.

Eräs Ongelinin kriitikoista oli Zacharias Topelius, jonka Välskärin kertomuksia Ongelinin Ödets dom muistuttaa laajuudessaan ja kerronnan rönsyilevyydessään. Romaanissa on voi nähdä myös yhtäläisyyksiä Emily ja Charlotte Brontën teoksiin ja vahvoja goottilaisia vaikutteita. Viihteellisen muodon takaa voi ehkä aavistella yhteiskunnallista kritiikkiä.

1886 ilmestynyt Ennen ja nykyään on ainia Hanna Ongelinin kaunokirjallisen tuotannon suomennos. Sen toista osaa ei ole ilemstynyt suomeksi.

Ongelin julkaisi 1881 teoksen Fordom och nu (suom. Ennen ja nykyään) ensimmäisen osan ja siirtyi kirjallisuudessaan vahvasti realismin kantaa ottavaan sävyyn. Romaanissa osoitetaan vaimon huono asema miehen holhouksen alaisena yhtä vahvaan sävyyn kuin Minna Canthin Työmiehen vaimossa. Ongelinilta ilmestyi 1881 myös yhteiskunnallisia kysymyksiä käsittelevä Tankar i några samhällsfrågor. Hän kirjoitti lehtiin mm. nimimerkeillä Broder Abel ja Tyr Vesten ja julkaisi näillä salanimillä muutaman kirjankin. Ongelinin kirjoituksia ilmestyi niin suomen- kuin ruotsinkielisissäkin lehdissä.

Ongelinin tärkeimmät yhteiskunnalliset aiheet olivat naisen aseman parantaminen, prostituution lopettaminen ja raittius, joskin vain kohtuuden mitoissa, ja hän piti niistä esitelmiä. Ongelin itse poltti sikareita – tapa, jota hänen aikanaan pidettiin täysin sopimattomana naiselle. Lyhyeksi leikattu tukka ja miesten hatun käyttäminen leimasivat Ongelinin kummajaiseksi, myös muiden naisliikkeen toimijoiden silmissä. Viipuriin 1800-luvun puolivälissä muutettuaan Ongelin sai kärsiä pilkkaa sanomalehdissä, ja ilkeät juorut pilasivat hänen mainettaan, kuten käy Ennen ja nykyään -romaanin Gerdalle. Epäilemättä Ongelinissa ruumiillistuivat sinisukka-haukkumanimeen yhdistettävät ominaisuudet.

Ongelinin kolmannen tuotannon haaran muodostivat novellikokoelmat ja kertomukset, joista ensimmäisen hän julkaisi jo vuonna 1874 ja viimeisen vuonna 1892, vuotta ennen kuolemaansa. Loppupään tuotanto ilmestyi Ongelinin omalla kustannuksellaan, kun teoksille ei löytynyt kustantajaa. Menekki oli heikko, vaikka Ongelin kierteli kauppaamassa kirjojaan Helsingissä ovelta ovelle. Hän kaupusteli niitä myös Tampereen ja Helsingin välillä kulkevassa junassa asuessaan Lempäälässä ystävänsä näyttelijä Selma Lundahlin luona. Vaikka Ongelinin näkö oli heikentynyt, se ei estänyt häntä kirjoittamasta miltei loppuun saakka.

Hanna Ongelin kuoli keuhkotulehdukseen 1893 Helsingissä vain 44-vuotiaana. Hän oli rikkonut välinsä moniin naisliikkeen toimijoihin, eikä esimerkiksi Alexandra Gripenberg edes mainitse Ongelinin nimeä naisliikkeen vaikuttajia luetellessaan. Ongelinin kärjekkyys yhteiskunnallisissa kannanotoissa, hänen ”epänaiselliset” tapansa ja alkoholisminsa lienevät syinä Ongelinin eristymiseen muista. Naisliikkeestä Maikki Friberg sentään oli mukana hautajaisissa ja laski seppeleen hänen haudalleen.

Ongelinin kohtaloa on pidetty varsin traagisena. On esitetty arvailuja, että toisenlaisissa olosuhteissa hän olisi saattanut nousta suurten klassikkojen joukkoon. Ongelinista kirjoittanut Anne Martin jopa arvelee, että ”jos hän olisi ollut mieskirjailija, olisimme tutustuneet Ödets domin – – lyhennettyyn versioon jo koulussa osana suuren suomalaisen kirjallisuuden opetusprojektia” (s. 137). Niin tai näin, Hanna Ongelin on jäänyt tuotantonsa laajuudesta huolimatta yhdeksi useista unohduksiin jääneistä naiskirjailijoista, joita feministinen kirjallisuudentutkimus on nostanut viime vuosikymmeninä uudelleen esiin.

Teokset

• Babelstornet (Broder Abelin salanimellä; Hanna Ongelin 1889)
• Brännande frågor 1–2 (Tyr Vestenin salanimellä; Hanna Ongelin 1887)
• Den gamla fyrbåkens hemligheter 1–2 (H. Bosse 1882–1883)
• Djurens skydd (1881)
• Edvard och Edmund (G. W. Edlund 1872)
• Fordom och nu 1 (Frenckell & Sons 1881)
• Fordom och nu 2 (1884)
• Guld och slagg (Hanna Ongelin 1888)
• Helmi (Edlund 1872)
• Knallhattarne (1890)
• Noveller (Frenckell & Son 1874)
• Patria (Hanna Ongelin 1892)
• På bölja och torfva (1891)
• Skizzer och berättelser (Frenckell & Son 1880)
• Smågubbar och smågummor 1 (Hanna Ongelin 1892)
• Tankar i några samhällsfrågor (1881)
• Ödets dom 1–3 (H. Bosse 1881–1882)

Suomennetut teokset

• Ei sinun pidä tappaman (Amerikan Sanomat 1886)
• Ennen ja nykyään 1 (Emil Hagelberg 1886)

Lähteet

• Biograafisia tietoja Suomen naisista eri työaloilla. 1896. Suomen Naisyhdistys, Helsinki.
• Fennica^{[vanhentunut linkki]}, Suomen kansallisbibliografia
• Forssell, Pia: Hanna Ongelin. Suomentanut Heli Jokinen. (Kansallisbiografia (Arkistoitu – Internet Archive))
• Helka, Helsingin yliopiston kirjastot
• Martin, Anne 2001: ”Kohtalon majesteettinen tytär”: goottilaisia laskoksia Hanna Ongelinin romaanissa Ödets dom. Teoksessa Lappalainen Päivi, Satu Grönstrand & Kati Launis (toim.) Lähikuvassa nainen: näköaloja 1800-luvun kirjalliseen kulttuuriin s. 137–155. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.
• Nieminen, Reetta & Irmeli Niemi 1988: Suomen naiskirjailijat kirjallisuushistorioitsijain silmin. Teoksessa Niemi, Irmeli (toim.) Pöydänkulma ja maailma: naiskirjallisuus tutkimuskohteena s. 73–134. Turun yliopisto, Turku.
• Saran sisaret: Naiskirjallisuuden perinnettä Suomessa
• Suomen kirjailijat -tietokanta (Arkistoitu – Internet Archive)
• Tuulio, Tyyni 1979: Fredrikan Suomi: esseitä viime vuosisadan naisista. WSOY, Porvoo.
• Eerikäinen, Marjo: Sydänystävyys Sateenkaari-Suomi verkkonäyttely. Vantaan kaupunki. Viitattu 25.11.2008. ^{[vanhentunut linkki]}

Kirjallisuutta

• Pulkkinen, Tiina & Sorainen, Antu (toim.): ”Lihan viekkaus, tavan mahti ja harkinnan vapaus: Hanna Ongelin ja siveellisyyden kontekstit 1800-luvun lopun suomalaisuustaistelussa (kirj. Minna Uimonen)”, Siveellisyydestä seksuaalisuuteen: poliittisen käsitteen historia, s. 105-130. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2011. ISBN 978-952-222-276. (suomeksi)

Aiheesta muualla

• Ongelin, Hanna: Ennen ja nykyään 1: Kuvauksia naisen elämästä (Ennen ja nykyään 1 by Hanna Ongelin) Project Gutenberg. (suomeksi)