Hammaspaikka
Hammaspaikka on ainetta, joka asennetaan hampaaseen vaurioituneen, irronneen, tai poistetun osan paikalle. Tavallisesti paikattava vaurio on karieksen aiheuttama reikä, mutta hammaspaikka voidaan tarvita myös kuluneen, kiillevaurioisen tai lohjenneen hampaan hoitoon.[1] Väliaikaista paikkaa käytetään juurihoidon ollessa kesken sekä silloin kun käytettävissä oleva aika ei riitä pysyvän paikan tekemiseen. Hätäpaikka on ilman lääkärin apua esimerkiksi lohjenneeseen hampaaseen laitettava kovettuva tahna, joka suojaa vauriota siihen saakka kunnes potilas pääsee hammashoitoon.
Hammaspaikka heikentää hammasta sekä lisää sen tulehdusalttiutta.[2]
Hammaspaikkoja on tehty muiden muassa amalgaamista, yhdistelmämuovista ja kullasta, nykyisin myös keraamisista aineista. Tällä hetkellä tutkitaan hampaiden korjaamista Alzheimerin taudin hoitamiseen kehitetyn Tideglusib-lääkkeen avulla. Lääke saa hampaan keskiosan kantasolut erikoistumaan hammassoluiksi, jolloin reikä umpeutuu luonnollisella hammassolukolla. Kyseisellä menetelmällä on onnistuttu paikkaamaan onnistuneesti jo hiirten hampaita.[2]
Amalgaamipaikkojen haittoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Erityisesti 1980- ja 1990-luvulla keskusteltiin mahdollisista, amalgaamin aiheuttamista sairauksista.[3] Keskusteltua käytiin myös siitä, pitäisikö amalgaamipaikat vaihtaa.[4] Amalgaamipaikoista saatava elohopea-annos voi olla 1–3 mikrogrammaa vuorokaudessa, kun Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan herkimmillä yksilöillä voisi elohopea-altistuksesta aiheutua ensioireita vasta 30 mikrogramman vuorokausiannoksella.[5] Nykytiedon valossa amalgaami katsotaan täysin turvalliseksi paikka-aineeksi, joskin elohopea-allergikot voivat saada limakalvoon kosketuksissa olevista amalgaamipaikoista limakalvomuutoksia.[3]
Muovipaikkojen haittoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Muovisissa hammaspaikoissa (bis-GMA = bis-fenoliglykolidimetakrylaatti ja bis-DMA = bisfenoli -dimetakrylaatti) on aineita, jotka muuttuvat bisfenoli-A:ta (BPA) sisältäviksi ollessaan kosketuksissa syljen kanssa.[6][7] Tällaisista muovisista hammaspaikoista saatava BPA-altistus ajoittuu muutaman tunnin tai vuorokauden sisälle uuden paikan saamisesta ja altistus on minimaalista.[8]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=trs00086 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b Alzheimer-lääke saa hampaan korjaamaan itseänsä - mutta jääkö hammaspora työttömäksi? Miina Rautiainen Tekniikka ja talous 10.1.2017. https://www.tekniikkatalous.fi/tiede/laaketiede/alzheimer-laake-saa-hampaan-korjaamaan-itseansa-mutta-jaako-hammaspora-tyottomaksi-6613689
- ↑ a b Terveyskirjasto, amalgaami terveyskirjasto.fi. Arkistoitu 16.3.2016. Viitattu 15.3.2016. (suomeksi)
- ↑ http://duodecimlehti.fi/web/guest/arkisto?p_p_id=Article_WAR_DL6_Articleportlet&viewType=viewArticle&tunnus=duo50325&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku_p_auth=
- ↑ http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/9391753
- ↑ https://www.sciencenews.org/blog/science-public/putting-bpa-based-dental-fillings-perspective
- ↑ http://www.webmd.com/oral-health/news/20100907/bpa-from-dental-sealants-fillings-is-it-safe
- ↑ http://www.cda-adc.ca/en/oral_health/faqs/bpa_faqs.asp