Haminalahden hovi

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ferdinand von Wrightin työssä Näköala Haminalahdesta (1877) on kuvattuna hänen pitkäaikainen kotinsa "Lugnet", joka sijaitsi Hovin tilalla.
Ferdinand von Wrightin työssä Haminalahden puutarhassa (noin 1856–1857)[1] on kuvattuna Hovin pihapiiriä ympäröivä lauta-aita.

Haminalahden Hovi on Kuopion Haminalahden kylässä, Kallaveteen kuuluvan samannimisen kapean lahden pohjukassa, sijaitseva tila, jonka empiretyylinen päärakennus valmistui vuonna 1850. Tilan omisti von Wrightien aateloitu säätyläisperhe.[2][3]

Haminalahden kartano eli Hovi muodostui 1700-luvulla suomalais–ruotsalaisen mahtisuvun Tawastien ostaessa Haminalahden kylän kaksi tilaa. Haminalahti kuului Tawast-suvulle, mutta siirtyi avioliiton kautta von Wrighteille. Wright-suvulla kartano oli 1700-luvulta aina vuoteen 1910.[4]

Perheen taiteilija Magnus von Wright suunnitteli kartanorakennuksen. Hän oli neuvotellut talon piirustuksista arkkitehti A.F. Granstedtin kanssa. Päärakennus oli yleisesti keskeisellä ja näkyvällä paikalla maalaistalon pihapiirissä. Hovin kartanorakennus rakennettiin entiselle tuulimyllyn paikalle. Uuden kartanon rakentaminen mahdollistui, kun von Wrightien perhe sai Ruotsin sukulaisilta merkittävän perinnön. Ennen kartanon valmistumista Hovi oli vain rykelmä maalaistaloja. von Wrightit olivat asuneet Hovin tilalla vuodesta 1769. Hovin tilalla varttuivat taiteilijaveljekset Magnus (1805–1868), Wilhelm (1810–1887) ja Ferdinand (1822–1906) von Wright. He viettivät Haminalahdessa lapsuutensa ja Ferdinand von Wright myös pääosin koko elämänsä.[5][6]

Hovin tilan pihapiiriin kuului taiteilija Ferdinand von Wrightin koti, joka sai nimekseen Lugnet (”Rauha”). Hän osti rakennuksen Hiltulan sotilasvirkatalosta ja siirrätti sen Haminalahteen Hovin pihapiiriin luultavasti vuonna 1863. Riihi, vilja-aitta, sauna ja paja oli sijoitettu Hovin tilalla kauas muista rakennuksista. 1800-luvulla rakennettu vilja-aitta oli selkeästi erillään muista tilan pihapiirin rakennuksista; aitta sijaitsi päärakennukseen johtavan tien varrella. Hovin pihapiirin lähipelto oli nimeltään Pajapelto. Pajan tarkkaa sijaintia ei tiedetä, mutta luultavasti se oli Pajapellossa. Paja oli jo ennen 1800-luvun puoliväliä Hovin tilalla, sillä taiteilijaveljesten isä Henrik Magnus von Wright oli innostunut käsitöistä ja varsinkin taonnasta. Hänen pojastaan Adolf von Wrightistä tuli taitava puu- ja metalliseppä. Hovin tilan pihapiiri sijaitsee kylän läpivirtaavan joen varrella, jossa aivan järven rannalla oli jokisauna. Hovin tilalla oli väentuparakennus, jossa asui tilapäistä työväkeä sekä käsityöläisiä. Esimerkiksi rengit asuivat väentuparakennuksessa. Piioille oli Hovin tilalla erillinen asunto, piikojen aitta. Tilalla harjoitettiin kalastusta; Hovin rannassa sijaitsi nuottakotia.[7]

Hovin kartanon pihatien varrelle istutettiin puukuja, mikä oli tyypillistä 1900-luvun alun kartanoissa. Haminalahden Hovissa oli lisäksi monipuolinen puutarha, jota ympäröi lauta-aita. Ferdinand von Wrightin maalauksesta Haminalahden puutarha voi nähdä lauta-aidan, joka ympäröi puutarhaa. Haminalahden Hovin tilalla kasvoi puutarhassa ja pihapiirissä 1800-luvun lopulla esimerkiksi kuusia, koivuja, pihlajia, lehmuksia, syreeneitä, vaahteroita, viinimarjoja, vadelmapensaita, villiruusuja ja tulppaaneja. Tilalla kasvatettiin vihanneksia.[8]

Vuosina 1875–1880 Hovin tilan omistaneet sisarukset Mina ja Rosa von Wright ottivat lampuodin hoitamaan tilaa. Vuonna 1881 Hovin tilan osti puolestaan aiemman omistajan Adolf von Wrightin samanniminen poika Adolf.[9]

Vuoden 1910 maanviljelystiedustelun mukaan Hovin tilan pinta-ala oli tuolloin 450 hehtaaria. Vuonna 1910 Hovin tilalla oli 107 eläintä, joista nautoja 63, hevosia 10, siipikarjaa 20 ja sikoja 14. Niittokoneita oli kaksi, hevosharavia kaksi ja puimakoneita yksi.[10]

Meijerikonsulentti Adolf von Wright myi Hovin tilan tehtailija Heikki Peuralle vuonna 1910 ja jätti omistukseensa vain Salonsaaren tilan. Heikki Peura ei kuitenkaan asunut Hovin tilalla. Hovin palstatila Pirttisaari oli edelleen von Wrightien omistuksessa, mutta kunnallisneuvos Viktor von Wright asui Helsingissä ja Pirttisaari toimi kesähuvilana.[11]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://kokoelmat.fng.fi/app?lang=fi&si=Wright%2C+Ferdinand+von
  2. Kati Jalkanen: Kuopion Haminalahden kylän väestö ja sen elinpiiri vuosina 1850–1920. Suomen historian Pro gradu -tutkielma, toukokuu 2008, s. 4-5, 37
  3. http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=179
  4. http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=179
  5. Kati Jalkanen: Kuopion Haminalahden kylän väestö ja sen elinpiiri vuosina 1850–1920. Suomen historian Pro gradu -tutkielma, toukokuu 2008, s. 4, 68, 72
  6. http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=179
  7. Kati Jalkanen: Kuopion Haminalahden kylän väestö ja sen elinpiiri vuosina 1850–1920. Suomen historian Pro gradu -tutkielma, toukokuu 2008, s. 68, 71–73, 76
  8. Kati Jalkanen: Kuopion Haminalahden kylän väestö ja sen elinpiiri vuosina 1850–1920. Suomen historian Pro gradu -tutkielma, toukokuu 2008, s. 76
  9. Kati Jalkanen: Kuopion Haminalahden kylän väestö ja sen elinpiiri vuosina 1850–1920. Suomen historian Pro gradu -tutkielma, toukokuu 2008, s. 37
  10. Kati Jalkanen: Kuopion Haminalahden kylän väestö ja sen elinpiiri vuosina 1850–1920. Suomen historian Pro gradu -tutkielma, toukokuu 2008, s. 61, 64
  11. Kati Jalkanen: Kuopion Haminalahden kylän väestö ja sen elinpiiri vuosina 1850–1920. Suomen historian Pro gradu -tutkielma, toukokuu 2008, s. 23

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]