Hallinnollinen taakka
Hallinnollinen taakka tai hallinnollinen kustannus tarkoittaa yritysten toimia, jotka ovat välttämättömiä vain lainsäädännön takia, mutta eivät reaalisesti.[1] Esimerkiksi erilaiset ilmoitukset viranomaisille liittyen veroihin ja palkanmaksuun kuuluvat tähän kategoriaan. Samoin hallinnollista taakkaa ovat erilaiset kirjanpidot muun muassa rahaliikenteestä, vaarallisista tai luvanvaraisista aineista sekä varastoista.
Hallinnollinen taakka voi haitata merkittävästi yritysten varsinaista toimintaa ja vaikuttaa siten laajemminkin talouteen.[2] Esimerkiksi maatalouden osalta uutisoidaan toistuvasti tuottajien väsymyksestä byrokratiaan, jonka hoitaminen haittaa varsinaisen tuotantotyön tekemistä.[3] Yksityishenkilöiden osalta verrattaen yleistä on erilaisten sosiaaliturvahakemusten tarpeeton monimutkaisuus, joka mainitaan joskus ainoaksi syyksi sosiaaliturvan hakematta jättämiselle, vaikka henkilö olisi siihen täysin oikeutettu.
Suuret yritykset saattavat kannattaa hallinnollisen taakan kasvattamista, sillä taakka on suhteellisesti raskaampi pienemmille yrityksille. Hallinnollisen taakan kasvatus voi siis olla myös keino vähentää kilpailua.[4] Yhdysvalloissa House Committee on Small Business kiinnittää huomiota siihen miten lainsäädäntö vaikuttaa pieniin yrityksiin ja yrittäjiin.[5]
Hallinnollisen taakan rahallisia kustannuksia on yritetty 1990-luvulta lähtien arvioida monissa maissa, Suomi mukaan lukien.[6] Käytännössä mittaukset ovat usein perustuneet hyvin pieniin aineistoihin ja metodeihin, jotka eivät kestä lähempää tarkastelua. Arvioita kokonaisten teollisuudenalojen hallinnollisesta taakasta on tehty esimerkiksi vain muutamien haastattelujen pohjalta.[6] Lisäksi esimerkiksi Euroopan komissio ja Maailmanpankki-ryhmän sisäinen, riippumaton arviointiyksikkö ovat kritisoineet hallinnollisen taakan laskelmia muun muassa niiden arvolatautuneisuudesta ja datan luotettavuuden ongelmista.[7] Myös niiden toimien erottelu, "jotka ovat välttämättömiä vain lainsäädännön takia, mutta eivät reaalisesti", on todettu usein hyvin vaikeaksi tai jopa mahdottomaksi.[7]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Selvitys palkkatuen hakemiseen ja tilityksiin liittyvistä yritysten hallinnollisista kustannuksista ja taakasta. Työ- ja elinkeinoministeriön palkkatukikysely (pdf) Työ- ja elinkeinoministeriö. 2010. Viitattu 26.7.2025.
- ↑ Yrittäjät tiukkoina: "Hallinnollista taakkaamme ei saa lisätä!" Taloussanomat. Viitattu 26.7.2025.
- ↑ Suomessa ennätysraskas maatalouden byrokratia Kaleva. Viitattu 26.7.2025.
- ↑ Do Government Regulations Hurt Small Businesses? - Forbes Forbes. Arkistoitu 2.11.2011. Viitattu 26.7.2025. (englanniksi)
- ↑ Regulation Nation: Officials Talk Reducing Red Tape for Small Businesses at House Hearing House Committee on Small Business. Viitattu 26.7.2025. (englanniksi)
- ↑ a b Ylönen, Matti Ville Samuli: Mikä tulee mitatuksi, tulee myös tehdyksi?: Konsulttidemokratia ja yritysten sääntelyn purkamisen kyseenalaiset laskelmat, s. 76–99. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 2017. Teoksen verkkoversio Viitattu 28.6.2025.
- ↑ a b Ylönen, Matti & Erkkilä, Tero: What sustains flawed indicators? Unpacking the EU's administrative burden agenda. Policy Studies, 2025, 0. vsk, nro 0, s. 1–31. doi:10.1080/01442872.2025.2519297 ISSN 0144-2872 Artikkelin verkkoversio.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Helppo Hallinto - Sujuva Suomi palvelu (Arkistoitu – Internet Archive)