Hakkuukone
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit lisätä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitä ne ohjeen mukaan. |
Hakkuukone eli harvesteri on metsätraktori, joka tekee kaikki hakkuun työvaiheet kaadosta pinoamiseen. Puhekielessä hakkuukoneesta käytetään myös nimitystä moto (sanasta monitoimikone).[1]
Tyypillisiä harvesterin pääosia ovat hakkuulaite, nosturi, hytti sekä etu- ja takarunko. Harvesteripäätä kannatteleva nosturi ja hytti sijaitsevat eturungolla, kun taas moottori sekä pääosa hydrauliikasta on sijoitettu takarungolle. Yleensä harvesteri on runko-ohjattu (runko taittuu akselien välistä). Pintapainetta ja liikkumiskykyä maastossa parantaa telojen käyttö. Erikoisrakenteisilla ja -leveillä teloilla voidaan työskennellä turvemailla sulan maan aikaan.
Harvesteripään (=hakkuupää, koura) tehtävänä on puun kaato, karsinta, katkonta ja mittaus. Puun kaadon aikana harvesteripäässä olevista suuttimista suihkutetaan väriainetta merkintää ja ureaa kannon lahon leviämistä vastaan. Se koostuu muun muassa syöttörullista, karsintateristä, mitta-antureista, ketjusahasta sekä ns. tiltistä, joka mahdollistaa harvesteripään toimimisen vaaka- ja pystyasennossa. Harvesteripää on kiinnitetty nosturiin pyörivän nivelen (rotaattorin) välityksellä, jonka ansiosta harvesteripää pyörii pystyakselinsa ympäri. Puuta kaadettaessa harvesteripää viedään puun tyvelle, tartutaan puuhun ja sahataan se poikki ketjusahalla. Sen jälkeen puuta syötetään harvesteripään läpi syöttörullilla, samaan aikaan karsintaterät karsivat oksat. Mittalaitteen ja ketjusahan avulla puusta katkaistaan sopivan mittaisia pölkkyjä joko tukiksi tai kuitupuuksi.
Hakkuukone prosessoi ja tuottaa jatkuvasti uutta tietoa tuotannon määrästä, kuljettajan työstä, koneesta sekä leimikosta.
Tunnettuja hakkuukone merkkejä ovat Ponsse, John Deere, Komatsu, Rottne, Logset ja Ecolog.[2][3]
Nykyiseen John Deere Forestry Oy:öön kuuluva, aiemmin nimellä Plustech Oy toiminut tutkimus- ja kehitysyksikkö kehitti 1990-luvulla kaksi kävelevän metsäkoneen prototyyppiä. Deere & Company’n näyttelypaviljonkiin siirretty kävelevä metsäkone on ensimmäinen hakkuupäällä varustettu kävelevä harvesteri ja valmistunut vuonna 1994. Testien aikana sille kertyi noin 2000 työtuntia. John Deere -yhtymä on lahjoittanut vuonna 1999 valmistetun kävelevän Plusjack-metsäkoneen Suomen Metsämuseo Lustolle.
Metsureiden tarve on merkittävästi vähentynyt hakkuukoneiden yleistymisen myötä.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Konttinen, Hannu & Druschka, Ken: Metsäkoneiden maailmanhistoria. Otava 1997. ISBN 9511147447.
- Käyhkö, Arttu: Metsätyökoneet Suomessa. Kustantaja Laaksonen, 2015 ISBN 978-952-5805-69-7.
- Käyhkö, Arttu: Suuri Metsäkonekirja. Kustantaja Laaksonen, Keuruu 2017 ISBN 978-952-5805-93-2.
- Käyhkö, Arttu: Volvo metsäkoneet. Kustantaja Myllymäki, Espoo 2019 ISBN 978-952-69085-2-6.
- Käyhkö, Arttu: Valmet - traktorista metsäkoneeksi. Kustantaja Myllymäki, 2019. ISBN 978-952-69085-7-1.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Aula, Eero: Monitoimikone, moto, hakkuukone vai harvesteri? : koneellisen puunkorjuun käsitteistöä. Koneyrittäjä : koneyritysalojen ammattilehti, 1998, nro 4, s. 48-49.
- ↑ Juha Kaihlanen: Harvestereita myytiin ennätysmäärä Maaseudun Tulevaisuus. 18.3.2019. Viitattu 9.9.2020.
- ↑ Juha Kaihlanen: Metsäkoneita menisi maailmalle enemmän kuin niitä ehditään tehdä - Talouden vauhdin hidastuminen ei näy tilauskirjoissa Maaseudun Tulevaisuus. 18.3.2020. Viitattu 9.9.2020.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Video kävelevästä harvesterista v. 2007 (englanniksi)
- Ohjelmistovertailu Ponsse, Komatsu ja John Deere. Metsätehon tuloskalvosarja 14/2016.