Hagi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hagi
(萩市)
Hagin vanhaakaupunkia
Hagin vanhaakaupunkia
lippu
lippu
Symboli
Symboli
Hagin sijainti Yamaguchin prefektuurissa
Hagin sijainti Yamaguchin prefektuurissa

Hagi

Koordinaatit: 34°24′29″N, 131°23′57″E

Valtio Japani
Alue Chūgoku
Prefektuuri Yamaguchin prefektuuri
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 698,31[1] km²
Väkiluku (11/2019) 46 521[2]
 – Tiheys 66,6 as./km²
Symbolit
 – Puu Japaninsypressi ja mänty[3]
 – Kukka Kamelia ja pensasapila[3]
 – Hedelmä Citrus natsudaidai[3]
 – Eläin Kiiltomato[3]








Hagi (jap. 萩市, Hagi-shi) on Japanin kaupunki Honshūn saarella Chūgokun alueella Yamaguchin prefektuurissa. Se sijaitsee Japaninmeren rannikolla prefektuurin pohjoisosassa ja rajautuu idässä Shimanen prefektuuriin. Pääosa kaupungin alueesta on metsäistä vuoristoa; sen keskusta on rakentunut Abujoen suiston pienikokoiselle tasankoalueelle. Kaupunkiin kuuluvat lähellä rannikkoa sijaitseva kuuden tuliperäisen saaren ryhmä ja kauempana, noin 40 kilometrin päässä rannikosta sijaitseva Mishiman saari. Neljä saarista on asuttuja.[4][5][1] Hagissa on 46 521 asukasta (marraskuussa 2019)[2] ja sen pinta-ala on 698,31 neliökilometriä.[1]

1600-luvun alussa Mōri-klaanin daimio Mōri Terumoto perusti Hagiin linnan, minkä jälkeen se kehittyi linnanaluskaupunkina sekä Nagaton ja Suōn provinssien pääkaupunkina. Edo-kauden lopulla siellä oli jo yli 30 000 asukasta. Kaupungista oli kotoisin huomattavan monta bakumatsun ja Meiji-restauraation ajan merkkihenkilöä, kuten Yoshida Shōin, Itō Hirobumi, Kido Takayoshi ja Takasugi Shinsaku. Monet heidän entisistä asuintaloistaan ovat säilyneet. Sen jälkeen kun alueen pääkaupunki siirrettiin Yamaguchiin vuonna 1863, Hagi on vähitellen taantunut: kaupunkiin ei ole juuri syntynyt teollisuutta eikä sen väkiluku ole kasvanut. Kaupunkioikeudet Japanin nykyisen kunnallishallinnon puitteissa Hagille myönnettiin vuonna 1932. Se on laajentunut suurten kuntaliitosten myötä vuonna 1955 ja viimeksi vuonna 2005, kun siihen liitettiin kaksi ympäristön maaseutukaupunkia (Susa ja Tamagawa) ja neljä kyläkuntaa (Asahi, Fukue, Kawakami ja Mutsumi).[4][5]

Tärkeitä elinkeinoja ovat turismi, kalastus ja kalatuotteiden valmistus sekä Hagi-keramiikan tuotanto. Maa- ja metsätaloudella on suhteellisen suuri painoarvo. Aiemmin Hagi on tunnettu etenkin natsumikan-mandariinien (Citrus natsudaidai) viljelystä. Kaupungissa on lukuisia historiallisia nähtävyyksiä, kuten poikkeuksellisen hyvin säilynyt Hagin vanhakaupunki samurai- ja kauppiastaloineen, Hagin linnan rauniot, Shōkan kyläkoulu ja Meirinkan-koulu sekä Tōkō-jin temppeli. Vuonna 2015 osa kaupungin historiallisista muistomerkeistä lisättiin Unescon maailmanperintöluetteloon osana kohdetta ”Meiji-kauden Japanin teollisen vallankumouksen sijaintipaikat: rauta ja teräs, laivanrakennus ja kivihiili”. Hagi tunnetaan myös kauniista luonnonalueistaan, joista osa kuuluu Kitanagaton rannikon puolikansallispuistoon. Kaupunkia palvelee JR Nishi-Nihonin San’in-päälinja.[4][5][1]

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d 萩市の概要(地勢・産業) Hagi City. Viitattu 25.12.2019.
  2. a b 萩市の人口(毎月月末現在)令和元年度分 Hagi City. Viitattu 25.12.2019.
  3. a b c d 萩市の概要(市章・市民憲章等) Hagi City. Viitattu 25.12.2019.
  4. a b c ブリタニカ国際大百科事典 小項目事典: 萩市 Kotobank. Viitattu 25.12.2019.
  5. a b c 日本大百科全書: 萩(市) Kotobank. Viitattu 25.12.2019.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]