Haapaposliinikas

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Haapaposliinikas
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Imukärsälliset perhoset Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset perhoset Heteroneura
Yläheimo: Yökkösmäiset Noctuoidea
Heimo: Nirkot Notodontidae
Alaheimo: Aitonirkot Notodontinae
Suku: Pheosia
Laji: tremula
Kaksiosainen nimi

Pheosia tremula
(Clerck, 1759)

Katso myös

  Haapaposliinikas Commonsissa

Haapaposliinikas (Pheosia tremula) on jokseenkin yleinen, nirkkoihin kuuluva yöperhonen.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haapaposliinikas muistuttaa huomattavan paljon hieman yleisempää koivuposliinikasta (Pheosia gnoma). Siipien pohjaväri on valkoinen. Etusiiven takareuna on koko siiven leveydeltä musta ja siiven ulkoreunan ruskea väri kapenee vyöhykkeeksi mustan alueen etupuolelle ja ulottuu siiven tyveen saakka. Siiven etureunassa on kärjestä suunnilleen siiven puoliväliin ulottuva mustanruskea laikku. Siiven ulkoreunasta suuntautuu sisäänpäin muutamia kapeita valkoisia viiruja ja takareunassa on tumma suomutupsu. Takasiivet ovat hyvin vaaleanharmaat ja niiden takareunassa on melko tarkkarajainen tumma laikku. Pohjoiset yksilöt ovat harmaamman sävyisiä kuin perusmuoto. Siipiväli on koiraalla 39–50 mm ja naaraalla 42–56 mm.[1][2][3][4]

Levinneisyys ja lentoaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haapaposliinikkaan elinalue kattaa lähes koko Keski- ja Etelä-Euroopan ulottuen idässä Turkkiin ja Keski-Aasiaan saakka.[4] Suomessa haapaposliinikasta tavataan melko yleisenä Etelä- ja Keski-Suomessa pohjoisrajan ollessa suunnilleen Kemi-Lieksa-linjalla. Perhoset lentävät kesäkuun alusta elokuun alkuun lennon hipun ollessa heinäkuun lopulla. Lämpiminä vuosina osittainen toinen sukupolvi on lennossa elo-syyskuussa.[5][4]

Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haapaposliinikas elää kuivilla ja lämpimillä paikoilla, joilla kasvaa toukan ravintokasveja. Se vaatii elinpaikaltaan enemmän lämpöä kuin koivuposliinikas. Perhoset lepäävät päivisin matalalla puiden rungoilla tai oksilla ja aloittavat lennon pimeän laskeuduttua. Lento jatkuu keskiyöhön, joskus aamuyölle saakka. Koiraat tulevat valolle selvästi naaraita useammin. Perhosta ei yleensä tavata samalta paikalta kovin runsaslukuisena ja yksilömäärissä on suurta vuosittaista vaihtelua.[4]

Naaras munii oksille ja lehdille 175–200 munaa pieninä ryhminä. Munat kuoriutuvat noin viikon kuluttua ja toukat elävät aluksi ryhminä, myöhemmin yksittäin. Toukka syö lehteä reunasta alkaen ja aina syötyään jonkin aikaa se palaa lehtiruodille, jolla se lepää pää lehteen päin. Täysikasvuinen toukka koteloituu elo-syyskuun vaihteessa maakoloon, karikkeeseen tai lehtien väliin tekemäänsä kotelokoppaan. Toisen sukupolven toukat koteloituvat lokakuussa. Kotelo on talvehtiva vaihe.[4]

Ravintokasvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toukka elää metsähaavalla (Populus tremula) sekä pajuilla (Salix).[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Svenska fjärilar (ruotsiksi)
  2. UK Moths (englanniksi)
  3. Norges sommerfugler (norjaksi)
  4. a b c d e f Nationalnyckeln till Sverges flora och fauna. Fjärilar: Ädelspinnare–tofsspinnare Lepidoptera: Lasiocampidae–Lymantriidae. ISBN 978-91-88506-58-0 247–248.
  5. Perhoswiki[vanhentunut linkki]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]