Haapaposliinikas
| Haapaposliinikas | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Imukärsälliset perhoset Glossata |
| Osalahko: | Erilaissuoniset perhoset Heteroneura |
| Yläheimo: | Yökkösmäiset Noctuoidea |
| Heimo: | Nirkot Notodontidae |
| Alaheimo: | Aitonirkot Notodontinae |
| Suku: | Pheosia |
| Laji: | tremula |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Pheosia tremula |
|
| Katso myös | |
Haapaposliinikas (Pheosia tremula) on jokseenkin yleinen, nirkkoihin kuuluva yöperhonen.
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Haapaposliinikas muistuttaa huomattavan paljon hieman yleisempää koivuposliinikasta (Pheosia gnoma). Siipien pohjaväri on valkoinen. Etusiiven takareuna on koko siiven leveydeltä musta ja siiven ulkoreunan ruskea väri kapenee vyöhykkeeksi mustan alueen etupuolelle ja ulottuu siiven tyveen saakka. Siiven etureunassa on kärjestä suunnilleen siiven puoliväliin ulottuva mustanruskea laikku. Siiven ulkoreunasta suuntautuu sisäänpäin muutamia kapeita valkoisia viiruja ja takareunassa on tumma suomutupsu. Takasiivet ovat hyvin vaaleanharmaat ja niiden takareunassa on melko tarkkarajainen tumma laikku. Pohjoiset yksilöt ovat harmaamman sävyisiä kuin perusmuoto. Siipiväli on koiraalla 39–50 mm ja naaraalla 42–56 mm.[1][2][3][4]
Levinneisyys ja lentoaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Haapaposliinikkaan elinalue kattaa lähes koko Keski- ja Etelä-Euroopan ulottuen idässä Turkkiin ja Keski-Aasiaan saakka.[4] Suomessa haapaposliinikasta tavataan melko yleisenä Etelä- ja Keski-Suomessa pohjoisrajan ollessa suunnilleen Kemi-Lieksa-linjalla. Perhoset lentävät kesäkuun alusta elokuun alkuun lennon hipun ollessa heinäkuun lopulla. Lämpiminä vuosina osittainen toinen sukupolvi on lennossa elo-syyskuussa.[5][4]
Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Haapaposliinikas elää kuivilla ja lämpimillä paikoilla, joilla kasvaa toukan ravintokasveja. Se vaatii elinpaikaltaan enemmän lämpöä kuin koivuposliinikas. Perhoset lepäävät päivisin matalalla puiden rungoilla tai oksilla ja aloittavat lennon pimeän laskeuduttua. Lento jatkuu keskiyöhön, joskus aamuyölle saakka. Koiraat tulevat valolle selvästi naaraita useammin. Perhosta ei yleensä tavata samalta paikalta kovin runsaslukuisena ja yksilömäärissä on suurta vuosittaista vaihtelua.[4]
Naaras munii oksille ja lehdille 175–200 munaa pieninä ryhminä. Munat kuoriutuvat noin viikon kuluttua ja toukat elävät aluksi ryhminä, myöhemmin yksittäin. Toukka syö lehteä reunasta alkaen ja aina syötyään jonkin aikaa se palaa lehtiruodille, jolla se lepää pää lehteen päin. Täysikasvuinen toukka koteloituu elo-syyskuun vaihteessa maakoloon, karikkeeseen tai lehtien väliin tekemäänsä kotelokoppaan. Toisen sukupolven toukat koteloituvat lokakuussa. Kotelo on talvehtiva vaihe.[4]
Ravintokasvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Toukka elää metsähaavalla (Populus tremula) sekä pajuilla (Salix).[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Svenska fjärilar (ruotsiksi)
- ↑ UK Moths (englanniksi)
- ↑ Norges sommerfugler (norjaksi)
- ↑ a b c d e f Nationalnyckeln till Sverges flora och fauna. Fjärilar: Ädelspinnare–tofsspinnare Lepidoptera: Lasiocampidae–Lymantriidae. ISBN 978-91-88506-58-0 247–248.
- ↑ Perhoswiki[vanhentunut linkki]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Suomen perhostutkijain seura: haapaposliinikas (Arkistoitu – Internet Archive)
- Suomen perhostutkijain seura: vaaleat nirkot - lajien erottavia tuntomerkkejä (Arkistoitu – Internet Archive)
- toukka
- Moths and Butterflies of Europe and North Africa (englanniksi)
- Bestimmungshilfe des Lepiforums (saksaksi)
- Vlindernet (hollanniksi)