HMS Thanet

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
HMS Thanet
Aluksen vaiheet
Rakentaja Hawthorn Leslie and Company
Kölinlasku 13. joulukuuta 1917
Laskettu vesille 5. marraskuuta 1918
Palveluskäyttöön 30. elokuuta 1920 Fairfield Shipbuilding and Engineering Company, Govan
Poistui palveluskäytöstä uponnut 27. tammikuuta 1942
Tekniset tiedot
Uppouma 919 t (standardi)
1 240 t (max)
Pituus 84,12 m
Leveys 8,15 m
Syväys 2,99 m
Koneteho 27 000 hv
Nopeus 36 solmua
Miehistöä 90
Aseistus
Aseistus 3 × QF 4"/L45 (102 mm) Mk V -tykkiä yksiputkisina asennuksina
1 × QF 2 naulan Mk II -ilmatorjuntatykki
4 × 21" (533 mm) torpedoputkea
2 × 18" torpedoputkea

HMS Thanet (viirinumerot D29 ja H29) oli Britannian kuninkaallisen laivaston Amiraliteetin S-luokan hävittäjä toisessa maailmansodassa.

Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alus tilattiin heinäkuussa 1917 vuosien 1917-1918 laivasto-ohjelmien 12. tilauksessa Hawthorn Leslie and Companyltä, missä köli laskettiin 13. joulukuuta. Alus laskettiin vesille 5. marraskuuta 1918 ja valmistui 3. elokuuta 1919.[1]

Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palvelukseen otettaessa alus sijoitettiin lentokoneiden nousualustojen koealukseksi. Toisen maailmansodan alkaessa alus oli Hongkongissa Kiinan aseman paikallislaivueessa.[1]

Alus määrättiin lokakuussa muutettavaksi nopeaksi miinalaivaksi ja se siirrettiin 18. lokakuuta muutostöitä varten Hongkongissa telakalle. Alus laski 21.-27. lokakuuta miinakentän Lantaun kanavaan apumiinalaiva HMS Man Yeungin kanssa. Miinoitusten päätyttyä alus palasi sukellusveneentorjuntaan. Kiinan asemalle sijoitettuna alus suojasi alueen meriliikennettä, kunnes Japani julisti sodan liittoutuneille. Alus siirrettiin 8. joulukuuta 1941 HMS Scoutin kanssa Singaporeen, jonne ne saapuivat 13. joulukuuta.[1]

Alus lähti 26. tammikuuta 1942 Australian laivaston hävittäjän HMAS Vampiren kanssa torjumaan Keisarillisen Japanin laivaston osastoa, joka oli matkalla Endauhun Malesian itärannikolla. Seuraavana päivänä Thanetin konehuoneeseen osui kranaatti taistelussa kevyt risteilijä Sendain ja hävittäjien Yūgirin, Fubukin ja Asagirin kanssa, jolloin alus menetti liikuntakykynsä ja lopulta upposi.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Colledge, J. J. & Warlow, Ben: Ships of the Royal Navy - The Complete Record of all Fighting Ships of the Royal Navy from the 15th Century to the Present, s. 401. Newbury, UK: Casemate, 2010. ISBN 978-1-935149-07-1. (englanniksi)
  • Whitley, M. J.: Destroyers of World War Two – an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1988. ISBN 0-85368-910-5. (englanniksi)
  • Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1906–1921. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1985. ISBN 0-85177-245-5. (englanniksi)
  • Cocker, Maurice: Destroyers of the Royal Navy, 1893-1981. Englanti: Ian Allan, 1982. ISBN 0-7110-1075-7. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]