HMS Somerset (1748)
| HMS Somerset | |
|---|---|
 |
|
 |
|
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja | Chathamin telakka |
| Kölinlasku | 5. toukokuuta 1746 |
| Laskettu vesille | 18. heinäkuuta 1748 |
| Palveluskäyttöön | joulukuu 1748 |
| Poistui palveluskäytöstä | tuhoutunut 1778 |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma | 1 436 bm |
| Pituus | 48,77 m (tykkikansi) |
| Leveys | 13,72 m |
| Syväys | 5,89 m |
| Koneteho | purjeet |
| Miehistöä | 520 |
| Aseistus | |
| Aseistus | 70 tykkiä |
HMS Somerset oli Britannian kuninkaallisen laivaston vuonna 1748 vesillelaskettu 70-tykkinen kolmannen luokan linjalaiva. Alus osallistui useaan seitsenvuotisen ja Yhdysvaltain vapaussodan meritaisteluihin. Se tuhoutui myrskyssä vuonna 1778 ajettuaan karille Provincetownin edustalla Massachusettsin rannikolla.
Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alus tilattiin 8. marraskuuta 1744 ja uudelleen 6. elokuuta 1745 Chathamin telakalta, missä köli laskettiin 5. toukokuuta 1746. Alus laskettiin vesille 18. heinäkuuta 1748 ja valmistui 29. heinäkuuta. Aluksen valmistuskustannukset olivat 33 967 puntaa 13 shillinkiä ja 8 dimeä sisältäen varustamisen.[1]
Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alus otettiin palvelukseen joulukuussa 1748 Chathamin vartiolaivaksi päällikkönään Thomas Sturton. Alus siirrettiin 1750 Sheernessiin. Se otettiin uudelleen palvelukseen tammikuussa 1753 Chathamin vartiolaivana päällikkönään Harry Powlett.[1]
Francis Geary vastaanotti maaliskuussa 1755 aluksen päällikkyyden ja alus lähti 22. huhtikuuta amiraali Edward Boscawenin laivasto-osastoon Pohjois-Amerikkaan. Seuraavana vuonna alus oli vara-amiraali Henry Osbornen lippulaivana, kun se lähti tammikuussa purjehdukselle ja liittyi maaliskuussa Hawken laivastoon ja edelleen kesällä Boscawenin osastoon ja marraskuussa Knowlesin osastoon. Vuonna 1757 alus lähetettiin täydennyksenä Holburnelle Amerikan rannikolle.[1]
Seitsenvuotisessa sodassa kenraali Jeffrey Amherstin johtama osasto piiritti 8. kesäkuuta 1758 Louisbourgin linnakkeen. Somerset kuului amiraali Edward Boscawenin johtamaan 39 aluksen laivasto-osastoon, jossa oli yhteensä noin 14 000 merimiestä sekä 12 870 maihinnousujoukkojen sotilasta. Linnaketta puolusti kymmenen Ranskan laivaston alusta, joilla oli 3 870 merimiestä, ja linnakkeessa oli 3 920 sotilasta. Ranskalaiset antautuivat 26. heinäkuuta, mikä mahdollisti seuraavana kesänä brittilaivaston purjehtimisen Saint Lawrence -jokea ylös sekä valtaamaan Quebecin.
Kenraali James Wolfen johtama hyökkäysosasto nousi maihin sotalaivoilta. Seuranneessa Quebecin taistelussa 13. syyskuuta 1759 brittien saavuttama voitto lopetti Ranskan hallinnon Kanadassa.
Alus haaksirikkoutui 2. marraskuuta 1778 Cape Codin edustalla, jolloin 21 merimiestä hukkui.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Winfield, Rif: British Warships in the Age of Sail 1714-1792 - Design, Construction and Fates. Minnesota: Seaforth Publishing, 2007. ISBN 978-1-84415-700-6. (englanniksi)