M/S Ramadan

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta HMS LCF No 3)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
M/S Ramadan
IMO-numero 5269948
Aiemmat nimet HMS LCF No 3 (1942–1947)
M/S Panny (1947–1966)
M/S Vento del Golfo (1966–1973)
M/S Annarita Prima (1973–1976)
M/S Teutonia Feeder (1976–1978)
Omistaja Naviglio Meredionale SpA, Napoli, Italia
Aiemmat omistajat Britannian amiraliteetti
Rederi Ab Parma, Maarianhamina
Rederi Ab Sally, Maarianhamina
Tarros SpA, Cagliari, Italia
Amal SpA, Messina, Italia
Teutonia Lines Ltd, Limassol, Kypros
Rakennustelakka Tees Side Bridge & Engine Company, Middlesborough, Yhdistynyt kuningaskunta
Rakennusnumero 964
Vesillelasku 17. joulukuuta 1941
Luovutettu 1942
Status romutettu 1985
Tekniset tiedot
Pituus 73,10 m
Leveys 9,17 m
Syväys 2,72 m
Bruttovetoisuus 1 040 brt
Koneisto 2 x Davey Paxman -dieselmoottoria
Koneteho 920 hv kW
Nopeus 11 kn
Miehistö 62
Lähteet http://www.faktaomfartyg.se/lcf_no_3_1942.htm

M/S Ramadan (IMO 5269948) oli vuonna 1942 valmistunut maihinnousualus, joka muutettiin sodan jälkeen autolautaksi.

Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alus tilattiin Tees Side Bridge & Engine Co Ltd:ltä Middlesbroughista LCT:nä, mutta se muutettiin LCF:ksi. Alus laskettiin vesille 17. joulukuuta 1941 ilmatorjunta-aluksena LCF No 3 (viirinumero 312), ja se luovutettiin amiraliteetille vuonna 1942.[1] Aluksen aseistuksena oli kahdeksan yksiputkista kahden naulan ja neljä 20 millimetrin ilmatorjuntatykkiä.

Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alus myytiin 21. helmikuuta 1947 Algot Johanssonin Rederi Ab Parmalle Maarianhaminaan, missä se makasi ankkurissa odottaen telakointia. Alus siirrettiin vuonna 1949 telakalle Varvet Algot Johansson & Co Maarianhaminassa, mistä se palasi 20. lokakuuta nimettynä M/S Pannyksi. Rederi Ab Sally lunasti aluksen 1. joulukuuta 1950.[1]

Alus muutettiin matkustaja-autolautaksi Maarianhaminassa vuonna 1962. Se oli vuosina 1963–1964 Viking Linen käytössä välillä Svinö LumparlandGaltby ja KapellskärMaarianhamina – Galtby.[1]

Vuonna 1965 matkustajakannet purettiin, ja alus myytiin 24. lokakuuta 1966 Tarros SpA:lle Cagliariin Italiaan, joka nimesi sen M/S Vento del Golfoksi. Alukselle asennettiin vuonna 1968 uudet koneet, ja sitä pidennettiin. Vuonna 1973 alus myytiin Amal SpA:lle Messinaan, joka nimesi sen M/S Annarita Primaksi. Se myytiin edelleen vuonna 1976 Teutonia Lines Limitedille Limassoliin Kyprokselle, joka nimesi sen M/S Teutonia Feederiksi.[1]

Alus myytiin Naviglio Lines SpA:lle Napoliin, joka nimesi sen M/S Ramadaniksi. Alus myytiin vuonna 1983 romutettavaksi Decomar Societalle La Speziaan, jonne se saapui elokuussa. Romutus aloitettiin 30. marraskuuta 1985.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]