HMS Illustrious (R06)
| HMS Illustrious (R06) | |
|---|---|
 HMS illustrious |
|
 |
|
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja | Swan Hunter, Wallsend |
| Kölinlasku | 7. lokakuuta 1976 |
| Laskettu vesille | 14. joulukuuta 1978 |
| Palveluskäyttöön | 20. kesäkuuta 1982 |
| Poistui palveluskäytöstä | 2014 (?) |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma | 22 000 t |
| Pituus | 209,09 m |
| Leveys | 35 m |
| Syväys | 7,5 m |
| Koneteho |
4 × Rolls-Royce Olympus TM3B -kaasuturbiinimoottoria 97 000 hv (75 MW) 8 × Paxman Valenta -dieselgeneraattoria |
| Nopeus | 30+ solmua |
| Miehistöä |
Laivanmiehistö: 57 upseeria, 160 aliupseeria ja 449 miestä Lentomiehistö:84 upseeria, 125 aliupseeria ja 193 miestä |
| Aseistus | |
| Aseistus |
1 × Sea Dart GWS.30 2 × Phalanx CIWS 2 × GAM-B01 20 mm Harrier GR.7/9 Sea King ASaC ja Merlin HM.1 |
HMS Illustrious (viirinumero R06) oli Britannian kuninkaallisen laivaston Invincible-luokan lentotukialus, joka osallistui Irakin ja Bosnian sotiin sekä Sierra Leonen tapahtumiin 2002. Alus ei valmistunut Falklandin sotaan, mutta sodan päätyttyä se lähetettiin alueelle vapauttamaan sisaraluksensa HMS Invincible. Vuonna 2016 alus myytiin Turkkiin romutettavaksi[1].
Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Invincible-luokka (lentotukialus)
Alus tilattiin 14. toukokuuta 1976 Swan Hunterin telakalta Wallsendistä, missä köli laskettiin 7. lokakuuta. Se laskettiin vesille 14. joulukuuta 1978 kumminaan Snowdonin kreivitär prinsessa Margaret ja otettiin palvelukseen 20. kesäkuuta 1982.[2][3]
Alus piti sopimuksen mukaan luovuttaa laivastolle syyskuussa 1982 ja palvelukseenoton piti tapahtua joskus kesällä 1983, mutta Falklandin sota ja Etelä-Atlantin tilanne kokonaisuutena pakotti aluksen ottamisen palvelukseen nopeutetussa aikataulussa. Laivasto vastaanotti aluksen 18. kesäkuuta Swan Hunterin varustamistelakan laiturissa, minkä jälkeen alus oli valmis koeajoon Pohjanmerellä. Alus otettiin sunnuntaina 20. kesäkuuta palvelukseen Pohjanmerellä, mikä oli ainutlaatuinen tapahtuma laivaston historiassa.[4]
Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Palvelukseenotettuna alus siirtyi Portmouthiin, jonne se saapui seuraavana päivänä. Se siirrettiin telakalle pohjan tarkastamiseksi ja aloitettiin koeajot satama-alueella. Saman aikaisesti täydennettiin aluksen varastot Etelä-Atlantin sotatoimialueelle lähtöä varten, mihin kului kolme vuorokautta. Aluksella vastaanotettiin 24. kesäkuuta ensimmäiset ilma-alukset, kun pelastushelikopteriksi saapui 772 laivueen Wessex HU5 ja 814 laivueesta sukellusveneidentorjuntaan kaksi Sea Kingiä. Ensimmäinen Sea Harrier saapui alukselle testaamaan aluksen kykyä toimia lentotukialuksena. Aluksen asejärjestelmien testaaminen saatiin päätökseen 26. kesäkuuta.[4]
Merellä pidetyissä miehistökatselmuksessa aluksen miehistö saavutti operatiivisen valmiuden ja oli siten valmis lähtemään sotatoimialueelle 2. elokuuta. Alus kävi Gibraltarilla, jonne se jätti tarvikkeita ja postia. Alus kohtasi HMS Endurancen merellä. Neljä päivää myöhemmin lentotukialus ylitti päiväntasaajan ja suuntasi Ascensionille. Alus kohtasi 27. elokuuta HMS Invinciblen, jonka se korvasi alueella olevan laivaston lippulaivana. Seuraavana päivänä 3. laivueen ja Etelä-Atlantilla olevien merivoimien komentaja kontra-amiraali Derek Reffel siirtyi esikuntineen Illustriousille.[4]
Alus lähti paluumatkalle 21. lokakuuta, jolloin alueen ilmapuolustus vastuu siirtyi ilmavoimille. Aluksen mukana lähtivät HMS Amazon ja tankkeri RFA Brambleleaf. Kotimatkalla se vieraili 5. marraskuuta Puerto Ricossa Roosevelt Roadsissa, missä miehistö lepäsi viisi vuorokautta oltuaan merellä 95 vuorokautta. Kolmen vuorokauden merimatkan jälkeen osasto vieraili Fort Lauderdalessa, jossa 10 000 ihmistä vieraili aluksella. Käytyään vielä Philadelphian laivastontelakalla alus aloitti varsinaisen kotimatkan ja saapui Portsmouthiin 29. marraskuuta.[4]
Aluksella ollut 809 Sea Harrier laivue siirrettiin 6. joulukuuta RNAS Yeoviltoniin, missä se lakkautettiin. Samana päivänä Sea Kingit siirrettiin RNAS Culdroseen. Alus kiinnittyi 8. joulukuuta laituriin Portsmouthissa, jossa se kävi telakalla tarkastettavana.[4]
Prinsessa Margaret vieraili aluksella 30. maaliskuuta 1983, kun järjestettiin virallinen palvelukseenottoseremonia. Alus myös vieraili Tynesidessä esittäytymässä telakan työläisille ja heidän läheisilleen. Vuoden aikana se vieraili vielä kahdesti Lissabonissa, touko- ja kesäkuussa, ennen osallistumista Naton Ocean Safari -harjoitukseen.[4]
Alusta modernisoitiin jakson aikana muutamaan kertaan ja muun muassa asennettiin jyrkempi hyppyri, joka mahdollisti suuremman hyötykuorman alukselta nouseville Harrier-koneille. Lisäksi alukselta poistettiin Sea Dart -ohjukset, mikä lisäsi kansipinta-alaa ja mahdollisti 22 lentokoneen toimimisen alukselta.
1990-luvulla Kuninkaallisen laivaston lentotukialusten tärkeimpänä tehtävänä oli osallistuminen Bosnian lentokieltoalueen valvontaan. Alus oli 1998 Persianlahdella tukien operaatio Southern Watchia eli Etelä-Irakin lentokieltoalueen valvontaa. Alus johti 2000 Sierra Leonen rauhanturvaamistehtävään operaatio Palliseriin koottua Task Group 342.1:tä, jonka muut alukset olivat HMS Ocean, HMS Argyll, HMS Iron Duke ja HMS Chatham. Lisäksi ryhmään kuului useita tukilaivoja.
Alus osallistui vuoden 2001 lopulla Omanissa sotaharjoitus Saif Sareea II:een, jonka aikana Al-Qaeda iski Manhattanille tuhoten World Trade Centerin kaksoistornit. Alus jäi toiminta-alueelle muiden harjoitukseen osallistuneiden alusten palatessa Britteinsaarille, kunnes HMS Ocean saapui vuoden 2002 alussa.
Alus siirrettiin vuoden 2003 puolessa välissä Rosythin telakalle, jossa lentokannen hyppyri muotoiltiin uudelleen, asennettiin uudet viestijärjestelmät ja muutenkin modernisoitiin alus niin, että se voitiin nopeammin vaihtaa lentotukialuksesta helikopteritukialukseksi. Modernisointi mahdollisti aluksen pitämisen palveluksessa vuoteen 2014, jolloin ensimmäisen Queen Elizabeth -luokan lentotukialus piti ottaa palvelukseen. Alus palasi palvelukseen joulukuussa 2004 Portsmouthissa.
Illustrious ja HMS Gloucester evakuoivat Beirutista Britannian kansalaisia vuoden 2006 Israelin ja Libanonin kriisin alta. Alus ankkuroitui 10. marraskuuta Wood Dwarfiin, jossa se viipyi aina 15. marraskuuta saakka ollen osan ajasta avoinna yleisölle.
Maaliskuussa 2007 alus oli Pohjanmerellä lentokoulutuksessa, jossa IV laivueen seitsemän Harrier GR9 lentokonetta laskeutuivat alukselle. Alus vieraili 25.–30. toukokuuta ensimmäisenä kuninkaallisen laivaston lentotukialuksena Tallinnassa, minkä aikana se harjoitteli yhteistoimintaa Viron puolustusvoimien kanssa. Heinäkuussa se osallistui Yhdysvaltain johtamaan JTFX harjoitukseen Yhdysvaltain itärannikolla ennen paluutaan Portsmouthiin elokuussa.
Alus lähti 21. tammikuuta 2008 Portsmouthista merelle operaatio Orion 08:n monikansallisen Task Group 328.01:n lippulaivana. Operaation tarkoituksena oli harjoitella yhteistoimintaa sekä vierailla kahdessakymmenessä satamassa Välimerellä, Afrikassa, Lähi-idässä ja Kaakkois-Aasiassa. Kuitenkin 23. tammikuuta alus palasi Portsmouthiin korjattavaksi, koska aluksella oli havaittu vika lihanpakastusjärjestelmässä. Alus lähti uudelleen matkaan seuraavana päivänä ottaen kiinni menetetyn ajan. Se vieraili muun muassa Vallettassa 26.-29. helmikuuta.
Heinäkuun lopulla alus palasi Portsmouthiin, jossa se osallistui laivaston avointen ovien päivään. Alus lähti 17. lokakuuta HMS Cattistockin kanssa Liverpooliin, jossa ne olivat seuraavana päivänä avoinna yleisölle. Alus ankkuroitui 4. marraskuuta Greenwichiin.
Alus palasi 7. toukokuuta 2009 Greenwichiin laivaston ilmavoimien satavuotisjuhlallisuuksiin, jolloin sen kannella oli esillä kaikki palveluksessa olleet helikopterimallit. Se osallistui 8. kesäkuuta alkaneeseen Loyal Arrow harjoitukseen Pohjois-Ruotsissa, mikä päättyi 16. kesäkuuta. Seuraavana päivänä se saapui Tallinnaan ja 27. kesäkuuta Osloon.
Alus oli 22. lokakuuta Liverpoolissa, jossa sen koneet suorittivat Mersey joen ylilennon osana laivaston ilmavoimien juhlavuotta. Alus oli 25.–26. lokakuuta avoinna yleisölle ja se lähti seuraavana päivänä Liverpoolista.
Vuonna 2010 Strategic Defence Review -raportin julkistamisen jälkeen tehty Harrierien ja HMS Ark Royalin poistaminen palveluksesta tuli tarve selvittää aluksen käyttökelpoisuus helikopteritukialuksena. Lopputuloksena oli aluksen pitäminen palveluksessa, kunnes HMS Ocean palaa huollosta 2014. Tämän jälkeen alus poistettiin palveluksesta.
Vuonna 2016 alus myytiin romutettavaksi Turkkiin 2,5 miljoonalla eurolla. Alusta yritettiin viime hetkellä pelastaa romutukselta, jolloin se olisi muutettu hotelli- ja museokäyttöön, mutta romutuksen peruminen olisi tullut kalliiksi brittiveronmaksajille, jonka vuoksi hallitus hylkäsi tarjouksen[1].
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Beaver, Paul: Modern Combat Ship 2: Illustrious Class. Ian Allan Limited, 1994. ISBN 0-7110-1386-1. (englanniksi)
- Chesneau, Roger: Aircraft Carriers of the World, 1914 to the Present – an illustrated encyclopedia. Bristol: Brockhampton Press, 1998. ISBN 1-86019-87-5-9. (englanniksi)
- Saunders, Stephen (toim): Jane's Fighting Ships 2006–2007. Surrey, Englanti: Jane's Information Group Limited, 2006. ISBN 978-0-7106-2753-7. (englanniksi)
- Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1947–1995. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1995. ISBN 0-85177-605-1. (englanniksi)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| HMS Invincible - HMS Illustrious - HMS Ark Royal |
| Edeltäjä: CVA-01-luokka – Seuraaja: Queen Elizabeth -luokka |