HMCS Mimico (K485)
| HMCS Mimico | |
|---|---|
 HMCS Mimico |
|
.svg){kind=small} |
|
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja | John Crown and Sons, Sunderland |
| Kölinlasku | 22. helmikuuta 1943 |
| Laskettu vesille | 22. lokakuuta 1943 |
| Palveluskäyttöön | 8. helmikuuta 1944 |
| Poistui palveluskäytöstä | myyty 1950 |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma | 1 350 t |
| Pituus | 63,50 m |
| Leveys | 10,11 m |
| Syväys | 4,34 m |
| Koneteho | 2 750 hv |
| Nopeus | 16,5 solmua |
| Miehistöä | 109 |
| Aseistus | |
| Aseistus |
1 x BL 4"/L45 (102 mm) Mk IX -tykki 1 x kaksipiippuinen Vickers .50" konekivääri 1 x kaksipiippuinen .303" Lewis-pikakivääri 2 x Mk II syvyyspomminheitintä, joihin yhteensä 72 syvyyspommia |
HMCS Mimico (viirinumero K485) oli Kanadan kuninkaallisen laivaston parannellun Flower-luokan korvetti toisessa maailmansodassa.
Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Flower-luokka (korvetti)
Alus tilattiin 15. toukokuuta 1942 nimellä HMS Bulrush Sunderlandista John Crown and Sonsilta, missä köli laskettiin 22. helmikuuta 1943. Alus laskettiin vesille 22. lokakuuta ja otettiin Kanadan laivaston palvelukseen 8. helmikuuta 1944 Sunderlandissa.[1]
Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alus saapui Stornowayssä pidetyn koulutuksen päätyttyä Obaniin Skotlantiin, jossa se liitettiin läntisen reitin alaisuuteen suojaamaan Normandian maihinnousun saattueita. Se saapui saattueen mukana Normandian rannikon edustalle maihinnousua seuranneena päivänä. Alus oli Kanaalin alueella lukuun ottamatta syyskuuta, jolloin se oli hetken aikaa Portsmouthin komennossa ja lokakuussa Noren alaisuudessa tukikohtanaan Sheerness. Helmi-maaliskuussa 1945 alus oli huollettavana Chathamissa, mistä se palasi Sheernessiin jatkaen suojaustehtävissä toukokuuhun.[2]
Alus lähti Britteinsaarilta toukokuussa ja poistettiin palveluksesta 18. heinäkuuta, minkä jälkeen se makasi ankkurissa Sorelissa. Alus myytiin valaanpyyntialukseksi ja aloitti uudessa tehtävässään 1950 nimettynä Olympic Victoriksi. Aluksen omistus siirtyi Japaniin 1956, jolloin se nimettiin Otorimaru No. 12:ksi. Viimeiset merkinnät aluksesta Lloyd'sin rekisterissä on vuosilta 1962-1963.[2]
Päälliköt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aluksenpäällikköinä olivat[3]:
- F. J. Jones 8. helmikuuta - 2. lokakuuta 1944
- G. F. Crosby 3. lokakuuta - 20. marraskuuta 1944
- F. J. Jones 21. marraskuuta 1944 - 25. tammikuuta 1945
- W. R. Stacey 26. tammikuuta - 1. helmikuuta 1945
- M. W. Knowles 2. - 14. helmikuuta 1945
- J. B. Elmsley 15. helmikuuta - 18. heinäkuuta 1945
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922–1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7. (englanniksi)
- Preston, Antony & Raven, Alan: Flower Class Corvettes. Lontoo, UK: Arms and Armour Press, 1982. ISBN 0-85368-559-2. (englanniksi)
- Friedman, Norman: British Destroyers & Frigates - The Second World War and After. Barnsley, Englanti: Seaforth Publishing, 2008. ISBN 978-1-84832-015-4. (englanniksi)
- Macpherson, Ken & Burgess, John: The Ships of Canada's Naval Forces 1910-1981 - A Complete pictorial history of Canadian warships. Toronto, Kanada: Collins Publishers, 1981. ISBN 0-00-216856-1. (englanniksi)