HMS Black Prince (1904)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo Britannian kuninkaallisen laivaston Duke of Edinburgh -luokan panssariristeilijästä. Muita samannimisiä aluksia on täsmennyssivulla.
HMS Black Prince
HMS Black Prince
HMS Black Prince
Aluksen vaiheet
Rakentaja Thames Ironworks and Shipbuilding Company, Lontoo
Kölinlasku 3. kesäkuuta 1903
Laskettu vesille 8. marraskuuta 1904
Palveluskäyttöön 17. maaliskuuta 1906
Poistui palveluskäytöstä upposi Skagerrakin taistelussa 31. toukokuuta 1916
Tekniset tiedot
Uppouma 13 550 t (kuormattuna)
Pituus 154,08 m (kokonaispituus)
Leveys 22,4 m
Syväys 7,92 m
Koneteho 23 000 ihp
Nopeus 23 solmua
Miehistöä 790
Aseistus
Aseistus 6 x BL 9,2" (233,7 mm) Mk X -tykkiä
10 x BL 6" (152,4 mm) Mk XI -tykkiä
22 x QF 3 naulan Hotchkiss -tykkiä
3 x 18" torpedoputkea

HMS Black Prince oli Britannian kuninkaallisen laivaston Duke of Edinburgh -luokan panssariristeilijä.

Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alus tilattiin osana vuosien 1902-1903 laivasto-ohjelmaa Lontoosta Thames Ironworks and Shipbuilding Companyltä Blackwallista, missä köli laskettiin 3. kesäkuuta 1903. Alus laskettiin vesille 8. marraskuuta 1904 ja otettiin palvelukseen 17. maaliskuuta 1906.[1]

Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Black Prince päällikkönään Frederick Dundas Gilpin-Brown kuului kontra-amiraali Ernest Charles Thomas Troubridgen komentamaan Välimeren laivaston 1. risteilijäviirikköön kolmen muun risteilijän kanssa. Alus otti osaa Saksan keisarikunnan laivaston SMS Goebenin ja SMS Breslaun etsintään Välimereltä.

Tammikuussa 1915 aluksen päälliköksi määrättiin James Douglas Dick, jota seurasi Thomas Parry Bonham. Alus kuului Skagerrakin taistelussa kovia kokevaan kontra-amiraali Sir Robert Keith Arbutnotin 1. risteilijäviirikköön, jonka neljästä aluksesta kolme upposi. Aluksen uppoamisen yksityiskohdat jäivät sodan aikana epäselviksi, mutta sodan jälkeen tutkittaessa Saksan laivaston sotapäiväkirjoja asia on selvinnyt. Taistelussa Black Prince kadotti yhteyden viirikkönsä aluksiin, minkä vuoksi se lähetti radioviestin kello 08.48, missä se ilmoitti sukellusvenehavainnosta. Viestin johdosta pidettiin varmana aluksen joutuneen sukellusveneen uhriksi. Saksalaisten lähteiden mukaan alus joutui lähelle raskaita saksalaisia yksiköitä, jotka avasivat tulen lähietäisyydeltä tuhoten aluksen. Alus upposi 15 minuutissa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1860–1905. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 2002. ISBN 0-85177-133-5. (englanniksi)
  • Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1906–1921. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1985. ISBN 0-85177-245-5. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Gardiner, Robert 1860-1905 s. 72