HMS Arethusa (26)

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo toisen maailmansodan Arethusa-luokan kevyestä risteilijästä. Muita samannimisiä aluksia, katso HMS Arethusa.
HMS Arethusa
HMS Arethusa
HMS Arethusa
Naval Ensign of the United Kingdom.svg
Aluksen vaiheet
Rakentaja Chathamin telakka
Kölinlasku 25. tammikuuta 1933
Laskettu vesille 6. maaliskuuta 1934
Palveluskäyttöön 23. toukokuuta 1935
Palveluskäytöstä 1945
Loppuvaihe myytiin romutettavaksi 9. toukokuuta 1950
Tekniset tiedot
Uppouma 5 220 t (tyhjä)
6 665 t (kuormattuna)
Pituus 154 m
Leveys 16 m
Syväys 4,3 m
Koneteho 64 000 shp
Nopeus 32 solmua
Miehistöä 500
Aseistus 3 × 6" (152 mm) kaksoistykkitornia
4 × 4" (102 mm) Mk V -ilmatorjuntatykkiä
2 × 0,5" neliputkistakonekivääriä
6 × 21" torpedoputkea

HMS Arethusa (viirinumero 26) Britannian Kuninkaallisen laivaston Arethusa-luokan kevyt risteilijä. HMS Arethusa rakennettiin Chathamin telakalla ja se otettiin palvelukseen 23. toukokuuta 1935.

Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HMS Arethusa liitettiin palvelukseen otettaessa Välimeren laivaston 3. Risteilijäviirikköön palvellen siinä toisen maailmansodan alkamiseen asti.[1]

Alkuvuodesta 1940 HMS Arethusa yhdessä sisaraluksensa HMS Penelopen kanssa kutsuttiin Kotilaivastoon, missä alukset muodostivat 2. Risteilijäviirikön yhdessä muiden Arethusa-luokan alusten kanssa. Alus osallistui Norjan taisteluihin, mutta se liitettiin 8. toukokuuta Noren ryhmään, jonka mukana alus tuki Calaisissa olevien maavoimien taistelua ja avusti joukkojen evakuoinnissa Ranskasta.[2]

HMS Arethusa siirrettiin 28. kesäkuuta muodostettuun Force H:hon Gibraltarille. Alus osallistui Vichyn Ranskan laivasto-osaston tuhoamiseen Mers-el-Kebirissä (operaatio Catapult). Force H:n mukana alus suojasi saattueita Atlantilla ja Välimerellä.[2]

HMS Arethusa oli Islannin ja Fär-saarten vesillä saksalaisen taistelulaivan Bismarckin metsästyksen aikana, mutta jo heinäkuussa alus palasi Välimerelle suojaamaan Maltan saattueita sekä suoritti myös itse huoltomatkoja Maltalle.[2]

Alukselle asennettiin huhtikuussa 1941 kaksi neliputkista kaksinaulaista ilmatorjuntatykkiä sekä tutkavarustus. Siltä poistettiin samassa yhteydessä katapultti. Myöhemmin samana vuonna alukselle asennettiin vielä neljä yksiputkista 20 millimetrin ilmatorjuntatykkiä.[1]

Alus palasi Englantiin vuoden 1941 lopulla ja osallistui joulukuussa hyökkäykseen Lofooteille. Hyökkäyksen aikana alus vaurioitui lähelle osuneista lentopommeista ja se siirrettiin Chathamin telakalle korjattavaksi ja huollettavaksi. Huollon yhteydessä alukselta korvattiin yksiputkinen nelituumainen sekä puolentuuman konekiväärit kaksiputkisella nelituumaisella sekä neljällä yksiputkisella 20 millimetrin ilmatorjuntatykillä. Samoin aluksen 286 tutka korvattiin 273, 281, 282, 284 ja 285 tutkilla[1]. Alus palasi palvelukseen huhtikuussa 1942 ja siirrettiin kesäkuussa takaisin Välimerelle 15. Risteilijäviirikköön. Aluksen päätehtävänä oli edelleen Maltan saattueiden suojaaminen.[2]

Alukselle asennettiin lokakuussa 1942 kolme yksiputkista 20 millimetrin ilmatorjuntatykkiä lisää.[1]

HMS Arethusa oli mukana operaatio Stoneagessa, minkä aikana Italian ilmavoimien lentokoneen laukaisema torpedo osui 18. marraskuuta alukseen. Alus ja sen miehistö kärsi pahoin osumasta, mutta se kyettiin hinaamaan Aleksandriaan, jossa sitä korjattiin 7. helmikuuta 1943 saakka. Alus purjehti Yhdysvaltoihin Charlestowniin telakalle varsinaisiin korjauksiin.[2] Yhdysvalloissa aluksen kaksinaulaiset korvattiin neliputkisella 40 millimetrin Boforsin ilmatorjuntatykillä, kolme yksiputkista 20 millimetrin ilmatorjuntatykkiä vaihdettiin neljään kaksiputkiseen. Lisäksi aluksen tutkajärjestelmä modernisoitiin.[1]

Laivasto-osastot Normandian maihinnousussa

HMS Arethusa palasi palvelukseen 15. joulukuuta palaten Englantiin, jossa aluksen kevyt ilmatorjunta-aseistus koostui huhtikuussa neljästä motorisoidusta kaksiputkisesta 20 millimetrin ja kolmesta yksiputkisesta 20 millimetrin ilmatorjuntatykistä[1]. Täydellisesti palveluskuntoinen aluksesta saatiin vasta kesäkuussa 1944, jolloin se välittömästi siirtyi tukemaan Normandian maihinnousua osana Sword Beachin Force D:tä.[2]

HMS Arethusa oli tammikuussa 1945 jälleen 15. Risteilijäviirikössä Välimerellä. Alus todettiin liian pieneksi modernisoitavaksi ja sitä käytettiinkin koealuksena vuoteen 1949, jolloin se siirrettiin BISCOlle. Alus saapui 9. toukokuuta 1950 Cashmorelle Newportiin romutettavaksi.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Whitley M J: Cruisers of World War Two - an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1996. ISBN 1-86019-874-0.
  • Gardiner Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922–1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Whitley s. 101
  2. a b c d e f g Whitley s. 102