HMS Antelope (H36)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo Britannian kuninkaallisen laivaston A-luokan hävittäjästä. Muita samannimisiä aluksia on täsmennyssivulla.
HMS Antelope
HMS Antelope
HMS Antelope
Aluksen vaiheet
Rakentaja Hawthorn Leslie and Company, Hebburn
Kölinlasku 11. heinäkuuta 1928
Laskettu vesille 27. heinäkuuta 1929
Palveluskäyttöön 20. maaliskuuta 1930
Poistui palveluskäytöstä myyty romutettavaksi 1946
Tekniset tiedot
Uppouma 1 350 t (standardi)
1 773 t (maksimi)
Pituus 98,4 m
Leveys 9,83 m
Syväys 3,73 m
Koneteho 34 000 hv
Nopeus 35,25 solmua
Miehistöä 138
Aseistus
Aseistus 4 × 4,7″/L45 QF Mk IX -tykkiä yksiputkisina CP Mk XIII -asennuksina
2 × QF 2 naulan Mk II -ilmatorjuntatykkiä
8 × 21″ (533 mm) torpedoputkea

HMS Antelope (viirinumero H36) oli Britannian kuninkaallisen laivaston vuonna 1929 vesillelaskettu A-luokan hävittäjä. Alus aloitti palveluksensa Välimerellä, mistä se palasi Brittein saarille 1937. Toisen maailmansodan puhjettua se muodosti sisaralustensa kanssa 18. hävittäjälaivueen, jonka tehtävänä oli muun muassa suojata Kanaalin ja Pohjanmeren saattueita. Norjan taisteluista alkaen alus oli Kotilaivastossa, missä se jatkoi aina vuoteen 1942 saakka. Alus liitettiin Atlantin saattueita suojaavaan 23. saattajaryhmään, mistä se siirrettiin Gibraltarille Force H:n suojaamaan Maltan saattueita. Alus osallistui Force H:n mukana Pohjois-Afrikan maihinnousuun ja sitä seuranneiden huoltosaattueiden suojaamiseen. Se lähti heinäkuussa 1944 kotimaahan odottamaan palveluksesta poistoa ja alus myytiin romutettavaksi vuonna 1946.

Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: A-luokka (hävittäjä)

Britannian amiraliteetti tilasi aluksen marraskuussa 1927 osana vuoden 1927 laivasto-ohjelmaa Hawthorn Leslie and Companyltä Newcastlesta, missä köli laskettiin 11. heinäkuuta 1928. Alus laskettiin vesille 27. heinäkuuta 1929 ja otettiin palvelukseen 9. helmikuuta 1930. Alus valmistui virallisesti 20. maaliskuuta, jolloin sen tarjoukseen perustunut hinta oli 226 313 puntaa ilman laivaston toimittamia ase- ja viestijärjestelmiä.[1]

Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palvelukseen otettaessa Antelope liitettiin Välimeren laivaston 3. hävittäjälaivueeseen. Alus oli Maltalla modernisoitavana 27. helmikuuta – 1. kesäkuuta 1931, jolloin sen miehistö palveli HMS Wolseyllä. Espanjan sisällissodan aikana syys-lokakuussa 1936 alus oli Espanjan rannikolla valvomassa puuttumattomuussopimuksen noudattamista. Alus palasi marraskuussa Espanjan rannikolle, missä se kolaroi 11. helmikuuta 1937 HMS Activen ja HMS Worcesterin kanssa. Onnettomuudessa Antelopen polttoainesäiliöt vaurioituivat. Korjaustyöt Maltan telakalla valmistuivat 27. maaliskuuta, mutta korjauksia jatkettiin vielä touko-kesäkuussa Portsmouthissa.[2]

Toukokuussa 1937 korjausten valmistuttua alus liitettiin osaksi laivaston torpedo- ja sukelluskoulua HMS Vernonia Portsmouthin paikallislaivueeseen. Alus palautettiin täyteen valmiuteen Münchenin kriisin (24. syyskuuta – 11. lokakuuta 1938) puhjetessa, jolloin se oli Noren komentajan alaisuudessa valvomassa Doverinsalmen meriliikennettä. Alus muun muassa seurasi Saksan laivaston taskutaistelulaiva Deutschlandin paluuta Saksaan. Kriisin päätyttyä alus oli Portsmouthin paikallislaivueessa 9. elokuuta 1939 saakka, jolloin se siirrettiin reserviin.[2]

Toisen maailmansodan syttyessä alus muodosti sisaraluksineen, lukuun ottamatta Activea, Portsmouthiin sijoitetun Kanaalin ja läntisen kulkureitin (engl. Western Approach Command) 18. hävittäjälaivueen[3], jonka mukana alus suojasi 6. syyskuuta lentotukialus HMS Hermestä. Pari päivää myöhemmin se suojasi HMS Acastan ja HMS Amazonin kanssa saattuetta OA1 ja uudelleen 13. syyskuuta Acastan kanssa saattuetta OA4/MA. Seuraavat kuukaudet alus oli läntisellä reitillä erilaisissa partio- ja saattuetehtävissä Kanaalin alueella.[1]

Antelope upotti 5. helmikuuta 1940 Irlannin eteläpuolella syvyyspommein Saksan laivaston sukellusveneen U-41:n (49°20′N, 10°04′W).[4][1]

Kotilaivastossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Taistelu Norjasta

Huhtikuussa Antelope siirrettiin Kotilaivastoon, jonka mukana se suojasi 8. huhtikuuta Norjaan matkanneita joukkojenkuljetussaattueita ja laivaston raskaita yksiköitä. Alus saattoi 19. huhtikuuta Namsoksen edustalla ilmahyökkäyksessä vaurioituneen Ranskan laivaston risteilijän Émile Bertinin Scapa Flow’hun. Alus saattoi 30. huhtikuuta HMS Acheronin ja HMS Beaglen kanssa lentotukialus HMS Gloriousin Norjan rannikolla olleeseen lentotukialusosastoon.[1]

Joukkojen evakuointien Norjasta alettua alus liittyi 8. kesäkuuta operaatio Alphabetin ensimmäisen saattueen suojueeseen. Sankassa sumussa 13. kesäkuuta se kolaroi HMS Electran kanssa suojatessaan HMS Ark Royalia, jonka piti iskeä lentokoneineen Trondheimin sotilaskohteisiin. Vaurioitunut alus siirrettiin 15. kesäkuuta Tynesidessä telakalle korjattavaksi.[1][4]

Elokuussa telakalta vapauduttuaan alus palasi palvelukseen, jolloin se liitettiin Kotilaivastoon sukellusveneidentorjunta- ja vartiotehtäviin. Alus osallistui 10. elokuuta HMS Achatesin ja HMS Fortunen kanssa apuristeilijä HMS Transylvanian eloonjääneiden pelastamiseen. Se liitettiin 20. elokuuta 16. hävittäjälaivueeseen suojaamaan itärannikon saattueita. Laivueen muut alukset olivat HMS Malcolm, HMS Montrose, HMS Ambuscade, HMS Wivern, HMS Whitshed, Worcester, HMS Verity, HMS Veteran, HMS Wild Swan ja HMS Venomous.[1]

Alus palasi 30. elokuuta Kotilaivastoon, jonka mukana se suojasi saattueen Freetowniin ennen osallistumistaan operaatio Menaceen Dakarissa. Alus erkani saattueesta 1. syyskuuta suojatakseen vaurioitunutta risteilijä HMS Fijiä, johon oli osunut Shetlannin edustalla Saksan laivaston sukellusveneen U-32 laukaisema torpedo. Tehtävästä vapauduttuaan se siirrettiin 12. hävittäjälaivueeseen Greenockissa suojaamaan Atlantin saattueita.[1] Antelopen palvelus 4. saattajaryhmän mukana jatkui 12. laivueeseen siirrosta huolimatta. Suojatessaan Achatesin kanssa saattuetta OB237 alus upotti 2. marraskuuta Irlannin luoteispuolella syvyyspommein Saksan laivaston sukellusveneen U-31 (56°26′N, 10°18′W)[4]. Ennen uppoamistaan sukellusvene törmäsi Antelopeen, joka vaurioitui pahoin. Alus palasi joulukuussa telakalta.[1]

Tammikuussa 1941 alus suojasi saattuetta SC19, joka joutui 29. tammikuuta sukellusveneiden U-93, U-94 ja U-106 maaliksi. Antelopen palvelus Atlantin saattueiden suojana jatkui maaliskuuhun, jolloin se siirrettiin Kotilaivaston 3. hävittäjälaivueeseen suojaamaan raskaita laivastoyksiköitä.[1]

Alus irrotettiin 15. toukokuuta Kotilaivastosta suojaamaan 1. miinalaivueen pohjoisen miinasulun rakentamista operaatiossa SN9B.

Tanskansalmen taistelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Britannian lentotiedustelun havaittua 21. toukokuuta Korsfjordissa lähellä Bergeniä tankanneet Saksan laivaston taistelulaiva Bismarckin ja risteilijä Prinz Eugenin. Saksalaisten kadottua seuraavana päivänä tiedustelukoneilta määrättiin vara-amiraali Hollandin taisteluristeilijälaivue merelle etsimään aluksia. Laivueen johtoaluksena taisteluristeilijä HMS Hood ja toisena aluksena taistelulaiva HMS Prince of Wales. Laivueen suojana oli Anthonyn lisäksi Electra, HMS Echo, Achates ja HMS Icarus. Laivue purjehti Islantiin Hvalfjörðuriin, mistä sen tehtävänä oli valvoa Islannin eteläpuolista merialuetta.[4][5][1][6] Tanskansalmen taistelun jälkeisenä päivänä alus osallistui Hoodin eloonjääneiden pelastamiseen. Se suojasi 29. toukokuuta lentotukialus HMS Victoriousia paluumatkalla Scapa Flow’hun Bismarckin upottua.[1]

Kotilaivastossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alus hinasi 25. kesäkuuta yhdessä Anthonyn kanssa pohjoisen sulun brittiläisen miinan räjähdyksessä pahoin vaurioituneen sisaraluksensa Achatesin Islannin rannikolta turvaan. Alus suojasi 7. heinäkuuta hinaaja HMS Assurancea, joka hinasi Achatesin Islannista Britteinsaarille korjattavaksi. Saavuttuaan Scapa Flow’hun Antelope palasi 21. heinäkuuta laivueen mukana Kotilaivastoon.[1]

Alus suojasi 15. elokuuta HMS Castletonin, HMS Charlestownin, HMS Douglasin, HMS Georgetownin, HMS Intrepidin, HMS Leamingtonin, HMS Saladinin ja Puolan laivaston ORP Pozarican kanssa joukkojenkuljetussaattueen Scapa Flow’sta Clydeen sen jälkeen, kun Azoreille suunniteltu maihinnousuoperaatio peruuntui. Saavuttuaan Clydeen alus palasi 18. elokuuta Kotilaivastoon.[1]

Antelope määrättiin suojaamaan kanadalaisia joukkoja Huippuvuorille kuljettanutta saattuetta operaatio Gauntletissa. Seuraavana päivänä alus lähti neljän muun sotalaivan mukana merelle tehtävänään suojata SS Empress of Australia ja risteilijät HMS Aurora ja HMS Nigeria Huippuvuorille. Operaatiosta vapauduttuaan Antelope palasi laivueeseensa Kotilaivastoon. Alus oli 29. syyskuuta Islannissa, mistä se liittyi Anthonyn kanssa Kuolaan matkanneeseen saattueeseen PQ1 matkalle Arkangeliin. Se erkani saattueesta 4. lokakuuta palaten Islantiin, josta se jatkoi Atlantin saattueiden suojaamista. Alus määrättiin marraskuussa huoltoon, joka kesti vuoden lopun.[1]

Gibraltarilla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helmikuussa 1942 Antelope palasi palvelukseen Greenockiin sijoitettuun 23. saattajaryhmään suojaamaan Atlantin saattueita. Alus määrättiin maaliskuussa Gibraltarille. Se liittyi 23. maaliskuuta Clydessä joukkojenkuljetussaattueeseen WS17, josta se erkani 27. maaliskuuta jatkaen matkaansa Gibraltarille.[1]

Gibraltarille sijoitetun 13. hävittäjälaivueen mukana alus suojasi saattueita ja partioi lähivesillä. Se suojasi 19. huhtikuuta Yhdysvaltain laivaston lentotukialus USS Waspia, joka operaatio Calendarissa kuljetti lentokoneita Maltalle. Alus vapautui operaatiosta 21. huhtikuuta palaten laivueeseensa. Operaatio Boweryssä 8. toukokuuta alus suojasi uudelleen Maltalle lentokonetäydennyksiä toimittavia lentotukialuksia, mistä vapauduttuaan se palasi 10. toukokuuta laivueeseensa. Alus suojasi kolmannen kerran 17. toukokuuta lentokonetoimitusta operaatio LB:ssä, josta se palasi 19. toukokuuta Gibraltarille.[1]

Kesäkuussa lentokoneiden toimitukset Maltalle jatkuivat ja Antelope osallistui operaatioihin Style (2.–4. kesäkuuta) ja Salient (8.–10. kesäkuuta). Salientista vapauduttuaan alus osallistui seuraavana päivänä operaatio Harpooniin osana Force W:tä, jonka tehtävänä oli suojata kuutta sotalaivaa. Suojattavien alusten tehtävänä oli varmistaa saattueen WS19S pääsy Sisilian kapeikosta. Antelope erkani saattueesta saatuaan käskyn hinata vaurioitunut HMS Liverpool takaisin Gibraltarille suojanaan HMS Westcott. Saavuttuaan seuraavana päivänä Gibraltarille alus liittyi laivueeseensa.[1]

Antelope lähti 20. kesäkuuta Gibraltarilta HMS Wishartin, Beaglen, HMS Wolverinen ja HMS Videtten kanssa liittyäkseen saattueeseen WS20 ja saattaakseen sen Freetowniin, jonne 2. heinäkuuta saavuttuaan alus erkani saattueesta ja aloitti paluumatkan Gibraltarille. Alus suojasi 15. heinäkuuta operaatio Pinpointissa lentokoneita Maltalle toimittanutta HMS Eagleä. Palattuaan seuraavana päivänä se liittyi Force H:hon suojaamaan Maltan saattueita. Alus suojasi 20. heinäkuuta seuraavaa lentokonetoimitusta operaatio Insectiä, josta se palasi 22. heinäkuuta Gibraltarille. Alus liitettiin 10. elokuuta operaatio Pedestalin lentotukialuksista ja niitä suojanneista risteilijöistä kootun Force Z:n suojaukseen. Osaston tehtävänä oli mahdollistaa saattueen WS21 pääsy Sisilian kapeikon läpi. Alus suojasi 13. elokuuta ilma- ja pintahyökkäyksissä vaurioituneet HMS Indomitablen, HMS Nelsonin ja HMS Ithurielin Gibraltarille, jonne saavuttuaan se vapautui operaatiosta. Force H:sta alus vapautui seuraavana päivänä ja se palasi paikallissaattueiden suojaksi Gibraltarilla.[1]

Freetownissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Freetowniin 18. hävittälaivueeseen Antelope siirrettiin 24. elokuuta. Uuteen laivueeseensa alus lähti Gibraltarilta ja saapui 30. elokuuta Gambian Banjuliin, jossa se aloitti laivueensa mukana saattueiden suojaamisen. Se liittyi 6. syyskuuta Freetowniin matkanneeseen saattueeseen WS22, josta se erkani 9. syyskuuta saavuttuaan määränpäähän. Se liittyi 13. syyskuuta uudelleen saattueeseen WS22 sen jatkaessa matkaansa. Alus erkani saattueesta 15. syyskuuta ja palasi Freetowniin. Alus liittyi 13. lokakuuta saattueeseen WS23, josta se erkani 16. lokakuuta Freetownissa. Alus määrättiin marraskuussa tukemaan Gibraltarilta operaatio Torchin saattueita. Alus lähti Freetownista ja liittyi 8. marraskuuta saattueeseen KMF1A. Tämän jälkeen se suojasi täydennyssaattueita maihinnousualueille.[1]

Välimerellä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähellä Bougieta Algerian rannikon edustalla Antelope upotti 19. tammikuuta 1943 yhdessä Kanadan laivaston korvetin HMCS Port Arthurin kanssa Italian laivaston sukellusveneen RS/m Tritonen, joka oli ensimmäisellä purjehduksellaan (palvelukseen 10. lokakuuta 1942) (37°06′N, 05°22′E).[4] Toukokuussa alus pyrki estämään muiden alueella toimineiden alusten kanssa akselivaltojen joukkojen evakuoinnin Tunisiasta Italiaan operaatio Retributionissa, minkä päätyttyä alus palasi saattuetehtäviin Gibraltarille.[1]

Alus lähti 26. toukokuuta Gibraltarilta HMS Catterickin ja HMS Foxhoundin kanssa liittyäkseen saattueeseen WS30/KMF15 Atlantin ylityksen suojaksi. KMF15-saattueen irtaannuttua Gibraltarille alus jatkoi saattueen WS30 mukana Freetowniin, jonne 29. toukokuuta saavuttuaan se erkani saattueesta. Alus palasi kesäkuussa Gibraltarille, jonne saavuttuaan se suojasi saattueita läntisellä ja keskisellä Välimerellä.[1] Heinäkuussa aluksen suojasi Pohjois-Afrikan satamiin matkanneita saattueita, jotka toivat materiaalia suunniteltuun Sisilian maihinnousuun (operaatio Husky).[1]

Alus etsi 6. syyskuuta tuloksetta hävittäjä HMS Puckeridgen upottanutta Saksan laivaston sukellusvenettä U-617. Aluksen palvelus jatkui vuoden loppuun Gibraltarilla saattuepalveluksessa.[1]

Palveluksesta poisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Antelopen palvelus Gibraltarilla jatkui, kunnes se määrättiin heinäkuussa 1944 palaamaan Britteinsaarille. Se matkasi elokuussa kotimaahan ja valmistautui Portsmouthissa palveluksesta poistamiseen. Alus siirrettiin lokakuun alussa Tyneen, jossa se 3. lokakuuta poistettiin palveluksesta.[1] Alus sijoitettiin 1945 poistolistalle ja se myytiin romutettavaksi 31. joulukuuta BISColle, joka siirsi romuttamisen Hughes Bolkow’lle. Alus saapui 26. tammikuuta 1946 hinattuna Blythiin romutettavaksi.[4][1]

Päälliköt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aluksen päällikköinä olivat toisessa maailmansodassa[7]:

  • Richard Taylor White 24. syyskuuta 1938 – 26. helmikuuta 1941
  • Roger Bertram Nettleton 26. helmikuuta – elokuu 1941
  • Erroll Norman Siclair elokuu 1941 – 4. lokakuuta 1943
  • James Gordon Gould 4. lokakuuta 1943 –

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • English, John: Amazon to Ivanhoe - British Standard Destroyers of the 1930s. Kendal: World Ship Society, 1993. ISBN 0-905617-64-9. (englanniksi)
  • Whitley, M. J.: Destroyers of World War Two – an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1988. ISBN 0-85368-910-5. (englanniksi)
  • Gardiner, Robert (toim.): Conway’s All the World’s Fighting Ships 1922–1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7. (englanniksi)
  • Levy, James P.: The Royal Navy's Home Fleet in World War II. New York: Palgrave macmillan, 2003. ISBN 1-4039-1773-6. (englanniksi)
  • Woodman, Richard: Arctic Convoys 1941–1945. South Yorkshire, Englanti: Pen & Sword Maritime, 2007. ISBN 1-84415-611-7. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y naval-history.net - HMS Antelope
  2. a b English, John s. 21
  3. Whitley, M. J. s. 100
  4. a b c d e f Uboat.net - HMS Antelope
  5. Levy, James P. s. 88
  6. Rohwer, Jürgen s. 74
  7. uboat.net