Höstvesi

Höstvesi
Höstves
	; Kaupungin kartta, jossa Höstvesi korostettuna. ; Vaasan alueellinen jako
Kaupunki	Vaasa
Suuralue	Höstveden suuralue
Väkiluku	188 (31.12.2015)
Postinumero(t)	65380
Lähialueet	Runsor, Pilvilampi
	Infobox OK

Höstvesi (ruots. Höstves)^[1] on kylä ja osa-alue Vaasassa, joka sijaitsee yhdeksän kilometriä keskustasta itään. Asutus Höstvedellä on keskittynyt Höstvedentien varrelle. Museovirasto on määritellyt Höstveden raitin valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.^[2]

Historia

Mustasaaren pitäjän Höstveden kylä on mainittu ensimmäisen kerran 1400-luvulla.^[3] Vuonna 1651 siellä oli viisi taloa.^[4] Höstveden tärkein elinkeino oli maatalous 1950-luvulle asti. Myöhemmin muun muassa Pilvilammen teollisuusalueella sijainnut muovitehdas työllisti kylän väkeä.^[3]

Läheisyys entiseen kaupungin keskustaan Vanhaan Vaasaan mahdollisti kylässä asuneille varattomille toimeentulon Vaasan paloon asti. Rautatien valmistuessa 1883 Höstvedeltä pääsi helpommin uuteen Vaasaan.^[3]

Höstvedestä osa liitettiin kaupunkiin jo 1600-luvulla, mutta kokonaisuudessaan kylästä tuli osa Vaasaa vasta 1973.^[5]^[3]

Väestö

Vuonna 2015 Höstveden osa-alueen väkiluku oli 188 asukasta.^[6]

Höstveden asukkaista äidinkielenään suomea puhui 53,7 %, ruotsia 44,7 % ja muita kieliä 1,6 % vuonna 2015. Alueen työvoimasta oli opiskelijoita 13,8 % ja työttömiä 3,2 % vuonna 2013.^[6]

Lähteet

Vaasan kulttuuriympäristöselvitys (PDF) 2010. Vaasan kaupunki. Viitattu 31.1.2025.

Viitteet

↑ Vaasan suur- ja pienalueet / Vasas stor- och småområden Vaasan kaupunki. Arkistoitu 14.7.2014. Viitattu 31.1.2025.
↑ Höstveden raitti Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 31.1.2025.
1 2 3 4 Vaasan kulttuuriympäristöselvitys 2010: s. 83–84
↑ Vaasan kulttuuriympäristöselvitys 2010: s. 9
↑ Vaasan kulttuuriympäristöselvitys 2010: s. 10–11
1 2 Komsi, Sanna: Alueellinen eriytyminen Vaasassa s. 86, 112–122. (PDF) Vaasan yliopisto, Filosofinen tiedekunta. Viitattu 31.1.2025.

Vaasan kaupunginosat ja pienalueet suuralueittain

1. Keskusta	1. 2. 3. 4. 6. 7. 8. 9.–10. Hietalahti 11.
2. Vöyrinkaupunki	4. Eteläinen Vöyrinkaupunki, Klemettilä 5. Pohjoinen Vöyrinkaupunki
3. Vaskiluoto	12. Satama 13. Sokeri 14. Niemeläntie
4. Palosaari	15. Yliopisto 16. Onkilahden ranta 17. Sunti 18. Palosaaren keskus 19. Vikinga
5. Gerby	20. Vetokannas, Isolahti 31. Länsimetsä, Vanha Gerby, Gerbyn niemi 32. Kortelaakso 33. Lillby 34. Pukinjärvi 35. Rajarinne 36. Västervik 38. Gerbyn kylä Gerbyn saaristo
6. Kotiranta	21. Kustaala 22. Kotiranta 40. Metsäkallio 41. Länsiniitty* Böle
7. Huutoniemi	23. Asevelikylä, Purola 24. Huutoniemi, Teeriniemi 30. Melaniemi
8. Ristinummi	26. Alkula 27. Haapaniemi 28. Vanha Vaasa 29. Ristinummi 37. Vanhasatama
9. Höstvesi	42. Laajametsä* Pilvilampi Höstvesi Runsor
10. Suvilahti	25. Korkeamäki, Suvilahti
11. Sundom	50. Björsinkallio* 51. Sundomin keskus* 52. Kronvik* Yttersundom Översundom Sundomin saaristo
12. Vähäkyrö	71. Merikaarto 72. Kirkonkylä 73. Tervajoki

Kaupunginosan numeron perässä on mainittu pienalue tai -alueet, joista kaupunginosa koostuu. Asteriskillä (*) merkityt alueet ovat kaupunginosia, mutta eivät pienalueita.
Kursiivilla ovat pienalueet, jotka eivät muodosta vastaavaa kaupunginosaa.

[nimi-1] Vaasan suur- ja pienalueet / Vasas stor- och småområden Vaasan kaupunki. Arkistoitu 14.7.2014. Viitattu 31.1.2025.

[rky-2] Höstveden raitti Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 31.1.2025.

[historia-3] 1 2 3 4 Vaasan kulttuuriympäristöselvitys 2010: s. 83–84

[talot-4] Vaasan kulttuuriympäristöselvitys 2010: s. 9

[liitos-5] Vaasan kulttuuriympäristöselvitys 2010: s. 10–11

[väestö-6] 1 2 Komsi, Sanna: Alueellinen eriytyminen Vaasassa s. 86, 112–122. (PDF) Vaasan yliopisto, Filosofinen tiedekunta. Viitattu 31.1.2025.

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

[6]