Härgmäen taistelu

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Härgmäen linnanrauniot

Härgmäen taistelu käytiin 2. elokuuta 1560 nykyisen Latvian alueella Ērģemen eli Härgmäen tienoilla Valgan lähistöllä osana Liivinmaan sotaa eräänä ratkaisutaisteluna. Taistelun osapuolina olivat Iivana Julman johtama Venäjä ja Saksalainen ritarikunta. Iivanan päämääränä oli saavuttaa reitti Viljandiin, joka oli Saksalaisen riarikunnan tärkein tukikohta Liivinmaalla. Venäläisten sotapäällikköinä olivat Ivan Mstislavski ja Pjotr Šuiski ja historioitsija Nikolai Karamzinin mukaan Tarttoon kokoontuneina 60 000 ratsukkoa, 40 piiritys- ja 50 kenttätykkiä.

Venäläiset vakoilijat saivat tietää, että entinen maaherra Johann Wilhelm von Fürstenberg pyrkisi valtavan kassan kanssa Haapsaluun. Ruhtinas Vasili Barbašinilla oli 12 000 kevyttä ratsukkoa, ja hänen tuli keskeyttää tämän matka meren rantaan. Hän leiriytyi metsään viiden kilometrin päähän Härgmäen linnasta. Keskellä kirkasta päivää 30 saksalaisritaria lähetettiin rehunkeruuseen 27 kilometrin päähän leiristä ja hälytti toisella puolella Õhnejokea 500 venäläissotilaan joukon, ja ne alkoivat tulittaa toisiaan. Saksalaisia kaatui enemmän, mutta he pystyivät tiedottamaan asian maamarsalkka Philipp Schall von Bellin, joka lähetti 300 miestä venäläisiä vastaan tietämättä, että vastustajia oli paljon enemmän. Näin tuhoutui merkittävin "teutonien" vastarinta,ja Viljandi oli Iivanan ulottuvilla.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. N.I.Karamzin: ПРОДОЛЖЕНИЕ ЦАРСТВОВАНИЯ ИОАННА ГРОЗНОГО. Г. 1560-1564 История государства Российского, verkkoversio. 7.12.1815. Viitattu 15.10.2016.