Hämeen linna
Hämeen linna on yksi Suomen keskiaikaisista valtakunnanlinnoista. Museona oleva linna sijaitsee Hämeenlinnan kaupungissa Vanajaveden rannalla.
Rakennushistoria
Hämeen linnan tarkka perustamisajankohta on epäselvä. Eerikinkronikan mukaan linnan rakennutti Birger-jaarli, joka Lyypekin kaupunginkronikan mukaan pakotti Suomen Ruotsin kruunun alaisuuteen. Tämä valloitus on tutkimuksessa usein yhdistetty vuoteen 1249. Linnan rakennushistoriasta väitöskirjansa tehneen Knut Draken mukaan Hämeen linnan vanhin rakennusvaihe on kuitenkin hieman Birger-jaarlia myöhäisempi. Arkeologi J.-P. Taavitsaisen mukaan vanhimmat ajoitettavat löydöt linnasta ovat 1300-luvun alusta, ja hän pitää mahdollisena, että linnan rakentaminen aloitettiin tällöin. Alun perin linna on sijainnut saarella, joka kuitenkin on sittemmin kasvanut kiinni mantereeseen.
Linnaa laajennettiin harmaakivellä 1300-luvulla ja myöhemmin siirryttiin käyttämään tiiltä. Hämeen linna onkin Pohjoismaiden parhaiten säilynyt keskiaikainen tiililinna. Rakennushistoria on varsin selvästi nähtävissä linnan profiilissa. Myös esilinna noudattaa samaa rakennetta, alimpana on keskiaikainen harmaakivikerros ja sen päällä tiilikerros. Linna oli muodoltaan neliömäinen kastelli ja hyvin samankaltainen saksalaisten Baltiaan rakentamien keskiaikaisten linnojen kanssa. Saksalaisvaikutteet ovat ilmeisesti määränneet myös tiilen rakennusmateriaalina, joita valmistivat saksalaiset käsityöläiset paikan päällä.[1] 1400-luvun lopulla Hämeen linnan sotilaallinen merkitys pieneni, kun Ruotsin itäraja oli huomattavasti idempänä. Tällöin puolustuksen pääpaino oli Olavinlinnalla ja Viipurin linnalla. Linna toimi kuitenkin Hämeen alueen taloudellisena ja poliittisena keskuksena, ja Hämeenlinnan kaupunki onkin syntynyt sen kupeeseen 1639.
1700-luvulle tultaessa linna oli korjausyrityksistä huolimatta päässyt pahasti rapistumaan. Valtakunnan itäisempien linnoitusten jouduttua isossavihassa ja pikkuvihassa Venäjän haltuun Hämeen linnan vahvistaminen ja modernisointi tuli välttämättömäksi. Kuningas Kustaa III:n käskystä Axel Magnus von Arbin suunnitteli linnan ympärille ajanmukaisen linnoitus- ja bastionijärjestelmän. Tämä vallituskehä vesihautoineen on edelleen selvästi nähtävillä keskiaikaisen linnan ympärillä. Suomen sodan jälkeen linna toimi ensin venäläisten joukkojen kasarmina ja sitten naisvankilana aina vuosiin 1953 (päälinna) ja 1972 (kehämuurirakennukset) asti. Linnalla oli varsin ikävä maine naisvankien keskuudessa: vielä vuonna 1944 jokainen siihen asti vaiti pysynyt naisvanki alkoikin puhua kuulustelussa kaiken tietämänsä - jos vaitiolon hinnaksi tulisi lähtö Hämeen linnaan. [2]. Samoin Hämeen linnassa poliittisista syistä vuosina 1919 - 22 ollut Ida Aalle-Teljo kertoo muistelmissaan varsin karmivia asioita vankilasta.
Restaurointi ja nykytila
Päälinnan vapauduttua vankilakäytöstä 1953 Suomen valtio aloitti linnan entisöinti- ja tutkimustyöt arkeologi Knut Draken johdolla. Linnan entistämissuunnitelman laati professori Nils Erik Wickberg. Päälinna avattiin yleisölle vuonna 1979, ja lopullisesti restaurointityöt valmistuivat vuonna 1988. Nykyään linna toimii Museoviraston alaisena museona, ja sen tiloja vuokrataan erilaisia tilaisuuksia varten. Linnan alueella ja sen välittömässä läheisyydessä sijaitsee myös Vankilamuseo, Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo sekä Suomen Tykistömuseo.
Linna nousi Hämeenlinnassa puheenaiheeksi jälleen syksyllä 2007, kun Hämeen Sanomissa julkaistiin artikkeli linnan heikosta nykykunnosta. Huonoimmassa kunnossa ovat linnan vallit, jotka ovat romahdusvaarassa. Lisäksi tykkitornin alaosa on käyttökiellossa, koska sadevesi pääsee tornin rakenteisiin ja seinistä putoilevat kivet tekevät paikasta vaarallisen. Syynä heikentyneeseen kuntoon on korjauksiin ja ylläpitoon käytettävissä olevien rahojen puute. [3] Sittemmin Hämeen alueen kansanedustajat kiinnostuivat aiheesta ja pyrkivät ottamaan asian esille hallituksen budjettikeskusteluissa. [4] Joulukuussa 2007 Museovirasto sai valtiolta 1,5 miljoonaa euroa korjaustöihin. Valtaosa rahoista käytetään Tamminiemen ja Olavinlinnan korjauksiin, mutta rahaa on tulossa myös Hämeen linnalle. [5]
Linnanniemen museoalue
Hämeen linna muodostaa Suomen Tykistömuseon, Vankilamuseon ja Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon kanssa Linnanniemen museoalueen, jolla on oma parkkialue ja viitoitus. Kävijällä on myös mahdollisuus ostaa yhteislippu kaikkiin neljään museoon.
Lähteet
- ↑ Carl Jacob Gardberg: Medieval Castles. Ulkoasiainministeriö, 2002. Ladattu 21.8.2005.
- ↑ Hella Wuolijoki: Enkä ollut vanki
- ↑ Miljoona euroa pitäisi linnan nykykunnossa 19. syyskuuta 2007. Hämeen Sanomat.
- ↑ Kanta-Hämeen kansanedustajat haluavat pelastaa linnan 20. syyskuuta 2007. Hämeen Sanomat.
- ↑ Olavinlinna kiilaa remonttilistan kärkeen 4. joulukuuta 2007. Hämeen Sanomat.
Kirjallisuutta
- Gardberg, C.J.: Kivestä ja puusta. Suomen linnoja, kartanoita ja kirkkoja.. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 2002. ISBN 951-1-17423-1.
Aiheesta muualla
