Hälsinglandin koristellut maatalot
| Hälsinglandin koristellut maatalot | |
|---|---|
| Världsarvet Hälsingegårdar | |
 |
|
| Maailmanperintökohde | |
| Sijainti | Hälsingland, Ruotsi |
| Tyyppi | kulttuuri |
| Kriteerit | (v) |
| Tunnusnumero | 1282 |
| Valintahistoria | |
| Valintavuosi | 2012 |
Hälsinglandin koristellut maatalot ovat seitsemän suojeltua puutaloa Ruotsin Hälsinglandissa, joihin huipentuu keskiajalle ulottuva paikallinen puurakennusperinne. Niissä näkyy itsenäisten talonpoikien vauraus, jota he käyttivät 1800-luvulla rakentaakseen maalaistaloja, joihin kuului koristeellisesti sisustettuja sivurakennuksia tai juhlatiloja varten varattuja saleja. Maalauksissa kansantaide yhdistyy tuon ajan maanomistajien suosimiin tyyleihin, kuten barokkiin, rokokoohon ja kustavilaistyyliin. Tunnettujen ja tuntemattomien kiertävien taiteilijoiden koristelemat suojellut rakennukset edustavat pitkän kulttuuriperinteen viimeistä kukoistusta. Ne ovat Unescon maailmanperintökohde vuodesta 2012.[1]
Nämä seitsemän suurta, koristeellisesti sisustettua puutaloa ovat osa Hälsinglandin alueella säilyneistä yli tuhannesta puurakennuksesta. Rakennukset ovat pääasiassa peräisin 1700- ja 1800-luvuilta ja heijastavat keskiajalla (1100–1500-luvuilla jaa.) alkanutta puurakennusperinnettä.[1]
Omistajat tilasivat Hälsinglandin taiteilijoilta tai naapurista Taalainmaalta saapuvilta kiertäviltä maalareilta erittäin koristeellisia sisustuksia, jotka heijastavat heidän sosiaalista asemaansa. Maalaistalojen erityisen erottuva piirre on joko erillinen talo, herrstuga, tai päärakennuksen salit, jotka on varattu juhliin, erityistilaisuuksiin tai kokoontumisiin ja joita ei juurikaan käytetty muulloin. Nämä huoneet olivat yleensä maatilan koristelluimpia. Koristelu koostuu seiniin kiinnitetyistä kankaista tai tekstiilimaalauksista tai suoraan puisiin kattoihin tai seiniin maalatuista maalauksista. Aiheet olivat usein raamatullisia, mutta ihmiset oli kuvattu ajan uusimman muodin mukaisesti.[1]
Hirsirakentamiseen käytettiin oman tilan puuta. Jos rahatilanne salli, seinät ja katot maalattiin öljyväreillä, jotka sopivat hyvin huoneen maalauksiin tai tapetteihin. Julkisivuilla jäljiiteltiin antiikin Kreikan temppeleistä inspiroituneilla pylväillä ja kapiteeleilla. Materiaalin ja käsityötaidon korkea laatu takasi pitkän käyttöiän. Talojen ulkopuolta, kuten ovia, oven- ja ikkunankarmeja ja varsinkin kuisteja on on koristeltu taidokkailla puukaiverruksilla. Alueen eri osiin kehittyi omia perinteisiä mallejaan, ja esimerkiksi Alftan taloissa käytetty tulppaanikuvion esikuva voidaan jäljittää Alftan kirkon saarnastuoliin.[2]
Seitsemän suojeltua maalaistaloa ovat Kristofersin, Gästgivarsin, Pallarin, Jon-Larsin, Bortom åan, Bommarsin ja Erik-Andersin maatilat. Ne sijaitsevat alueella, joka ulottuu 100 km idästä länteen ja 50 km pohjoisesta etelään. Kaikissa on useita koristeltuja juhlasaleja tai muita vierashuoneita (neljästä kymmeneen). Ne ovat pääosin ehjiä maatilarakennusten kokonaisuuksia jotka sijaitsevat perinteisessä viljelymaisemassa.[1]
-
Kristofersin maatila, Stene, Järvsö -
Gästgivarsin maatila, Vallstabyn -
Pallarin maatila, Långhed, Ovanåker -
Jon-Larsin maatila, Långhed -
Bortom åan maatila, Gammelgården -
Bommarsin maatilan keittiö, Letsbo, Ljusdal -
Erik-Andersin maatila Askesta, Söderala
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Decorated Farmhouses of Hälsingland Unesco World Heritage Centre. Viitattu 24.1.2026.
- ↑ Snickerier regiongavleborg.se. Viitattu 24.1.2026.