Günther Rall
| Günther Rall | |
|---|---|
 Günther Rall Bundeswehrin kenraalina 1970-luvulla. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 10. maaliskuuta 1918 Gaggenau, Saksa |
| Kuollut | 4. lokakuuta 2009 (91 vuotta) Bad Reichenhall, Saksa |
| Sotilashenkilö | |
| Palvelusmaa(t) |
 Natsi-Saksa Länsi-Saksa |
| Palvelusvuodet |
1936–1945 (Wehrmacht) 1956–1975 (Bundeswehr) |
| Taistelut ja sodat | Toinen maailmansota |
| Sotilasarvo | Kenraaliluutnantti |
| Kunniamerkit |
|
Günther Rall (10. maaliskuuta 1918 Gaggenau – 4. lokakuuta 2009 Bad Reichenhall) oli saksalainen lentäjä ja toisessa maailmansodassa kolmanneksi eniten viholliskoneita pudottanut hävittäjä-ässä. Rall lensi sodan aikana 621 taistelulentoa ja ampui alas 275 vastustajan lentokonetta, joista 241 oli venäläiskoneita. Hänet ammuttiin alas kahdeksan kertaa ja hän haavoittui kolmesti. Hänen pudotussuhteensa oli 2.26.[1] Hän oli Saksan ilmavoimien komentajana 1971–1974.[2]
Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rall syntyi kauppiaan pojaksi Lounais-Saksassa, Baden-Württembergissä sijaitsevassa pienessä Gaggenaun kylässä. Rallin ollessa kolmevuotias, perhe muutti Stuttgartiin, jossa hän kävi koulunsa, suorittaen ylioppilastutkinnon vuonna 1936. Rallin sotilasura alkoi samana vuonna palveluksella 13. jalkaväkirykmentissä. Seuraavana vuonna hänet komennettiin upseerikokelaaksi ylennettynä Dresdenin Kriegsschuleen (sotakoulu), josta valmistuneena hän sai pyytämänsä siirron Luftwaffeen vuonna 1938. Lentäjäkoulutuksen jälkeen, vuonna 1939, Rall siirrettiin luutnantiksi ylennettynä hävittäjärykmenttiin (Jagdgeschwader 52), jonka riveissä hän palveli lähes koko toisen maailmansodan ajan.
Taistelun Ranskasta aikana Rall saavutti ensimmäisen ilmavoittonsa, ampuen alas Ranskan ilmavoimien P-36-hävittäjän 18. toukokuuta 1940. Taistelussa Britanniasta, 25. heinäkuuta 1940, Rall sai rykmentin kärsimien raskaiden tappioiden vuoksi komentoonsa lentueen, 8./JG 52:n, jonka päällikkönä hän toimi seuraavan kolmen vuoden ajan. 1. elokuuta 1940 hänet ylennettiin yliluutnantiksi. Taistelun Britanniasta jälkeen JG 52 siirtyi Itävallan kautta suojaamaan Romaniaan öljykenttiä. Keväällä 1941 Rallin johtama lentue taisteli rykmenttinsä mukana Kreetalla, jonka jälkeen rykmentti otti seuraavan kerran osaa taisteluihin operaatio Barbarossan alkaessa.
28. marraskuuta 1941, saavutettuaan 36:nen ilmavoittonsa, Rall loukkaantui pahoin Rostovin lähellä ilmataistelua seuranneessa pakkolaskussa. Hänen selkänsä murtui kolmesta kohtaa, ja hän palasi yksikköönsä vasta vuoden 1942 elokuussa. JG 52 taisteli tuolloin Kaukasuksella. 3. syyskuuta 1942 Rall saavutti 65:nen ilmavoittonsa ja hänet palkittiin rautaristin ritariristillä. 26. lokakuuta 1942 Rall ampui alas sadannen vastustajansa. Rallin ritariristiin lisättiin tämän johdosta tammenlehvät (Eichenlaub), jotka Adolf Hitler luovutti hänelle henkilökohtaisesti. Huhtikuussa 1943 Rall ylennettiin kapteeniksi ja hän sai komentoonsa hävittäjälaivueen, III./JG 52:n. 12. syyskuuta 1943 Rall saavutti kahdennensadannen ilmavoittonsa ja hänen ritariristiinsä lisättiin miekat (Schwertern). 28. marraskuuta Rallista tuli Walter Nowotnyn jälkeen Luftwaffen toinen 250 ilmavoittoa saavuttanut ohjaaja.
Huhtikuussa 1944 Rall siirrettiin länsirintamalle, Valtakunnan puolustukseen (Reichsverteidigung), torjumaan yhdysvaltalaisten raskaiden päiväpommittajien hyökkäyksiä. Hänet määrättiin II./JG 11 laivueenkomentajaksi, ja hän toimi tässä tehtävässä vuoden 1945 alkupuolelle. Maaliskuussa 1945 Rall ylennettiin majuriksi ja määrättiin JG 300:n rykmentinkomentajaksi, jossa tehtävässä hän toimi sodan loppuun, toukokuun alkuun 1945, asti. Heti sodan jälkeen Rall joutui brittiläisten joukkojen sotavangiksi.
Vuonna 1956 Rall liittyi uudelleenperustettuihin Saksan ilmavoimiin, ja oli mukana ensimmäisten 15 saksalaislentäjän joukossa, joka sai tyyppikoulutuksen Republic F-84F Thunderjet -suihkuhävittäjällä. Hän oli myös ensimmäinen saksalainen, joka lensi Lockheed F-104 Starfighterilla. Hän erosi ilmavoimista lokakuussa 1975.[2]
Rall kuoli 91-vuotiaana sydänkohtaukseen Saksassa.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Musciano, Walter A.: Messerschmitt Aces, s. 132−133. New York: TAB/Aero Books, 1989. ISBN 0-8306-8379-8. (englanniksi)
- Rall, Günther; Braatz, Kurt: Lentopäiväkirjani: Muistelmat 1938–2004. Helsinki: Koala-kustannus, 2005. ISBN 952-5186-64-4.
- Spick, Mike: Luftwaffen hävittäjä-ässät. Koala-kustannus, 1999. ISBN 952-5186-07-5.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Spick 1999 s. 228
- ↑ a b General Günther Rall: Luftwaffe fighter ace who helped create the modern German airforce The Independent. 8.12.2009. Viitattu 28.6.2018. (englanniksi)
- ↑ Famed German Ace Gunther Rall Passes Away Warbirds. 6.10.2009. Viitattu 7.10.2009. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Generalleutnant Günther Rall (saksaksi)
- Günther Rallin muistokirjoitus Helsingin Sanomissa
- WW II Ace stories: Günther Rall (englanniksi)
| ||||||||||||||
