Gyula Illyés
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| Gyula Illyés | |
|---|---|
.jpg) Gyula Illyés |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1902 Rácegres, Unkari |
| Kuollut | 1983 (80–81 vuotta) Budapest, Unkari |
| Kansalaisuus | Unkari |
| Ammatti | kirjailija |
| Kirjailija | |
| Äidinkieli | unkari |
| Tuotannon kieli | unkari |
| Pääteokset | Pustan kansaa |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Gyula Illyés (1902 Rácegres, Unkari – 1983 Budapest, Unkari) oli unkarilainen kirjailija. Hän asui Pariisissa poliittisena pakolaisena. Illyés kuului populisteiksi nimitettyihin kansanomaisiin kirjailijoihin, joiden tavoitteena oli 1930-luvulla taistella feodalismin jäänteitä vastaan. Romaanien aiheita ovat maaseudun väestön ongelmat, ja hän pyrkii tukemaan maattomien talonpoikien vapauttamista. Hänen teoksistaan on Pustan kansaa (1936) noussut klassikoksi.[1]
Suomennetut teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pustan kansaa, romaani (Puszták népe), suom. Olavi Metsistö, Hämeenlinna: Karisto 1970
- Kharonin lautalla, romaani (Kháron ladikján), suom. Olavi Metsistö, Helsinki: WSOY 1979 ISBN 951-0-09406-4
- Soittava hopeavuohi, satukokoelma, (Hét meg hét magyar népmese), suom. Gábor Szigeti ja suomeksi kert. Reima T. A. Luoto, Helsinki: Librum 1980 ISBN 951-862-007-5
- Liekinpuhaltaja runokokoelma, suom. Anna-Maija Raittila, Helsinki: Fennia 1986 ISBN 951-862-109-8
- Tihanyin viiniä: kooste; Gyula Illyésin tuotannosta Yleisradiolle koonneet Hannu Launonen ja Gyözö Fehérváry, dramaturgi Antti Einari Halonen, suomennokset Anna-Maija Raittila, Hannu Launonen ja Olavi Metsistö. Yleisradio 1983
Illyésin satuja on teoksessa Satujen Unkari: unkarilaisia kansansatuja, Espoo: Fennia 1990 ISBN 951-862-110-1
Suomennettuja runoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Antologioissa
- Kaivojen maa: valikoima unkarilaista nykylyriikkaa, suom. ja toim. Anna-Maija Raittila, Helsinki: Kirjayhtymä 1970
- Unkarin lyyra: unkarilaista lyriikkaa keskiajalta nykyaikaan, suom. ja toim. Toivo Lyy, Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura 1970
- Anna-Maija Raittila, Anna meidät kaikki toisillemme: runoja ja runosuomennoksia, Helsinki: Kirjayhtymä 1974 ISBN 951-26-0890-1
- Suurempi kuin sydämeni: uskonnollista runoutta 1900-luvun Euroopassa, toim. ja suom. Anna-Maija Raittila, Helsinki: Kirjapaja 1982 ISBN 951-621-339-1
- Maailman runosydän, toim. Hannu Tarmio; Janne Tarmio, WSOY Helsinki 1998 ISBN 951-0-22134-1
- Parantava runo,
- Runon eros: valikoima eroottisia runoja, toim. Silja Hiidenheimo & Merja Virolainen, Helsinki: Tammi 1994 ISBN 951-31-0336-6
- Kutsut minua nimeltä: uskonnollista runoutta 1900-luvun Euroopassa, suom. ja toim. Anna-Maija Raittila, Kirjapaja 1981 ISBN 951-621-300-6
- Toistasataa runoilijaa: runosuomennoksia 1960-luvun kulttuurilehdistä, toim. Kalevi Seilonen, Helsinki: Tammi 1989 ISBN 951-30-6787-4
- Runot
- Aarniometsä, suom. Anna-Maija Raittila, teoksessa: Kaivojen maa
- Árpád, suom. Toivo Lyy, teoksessa: Unkarin lyyra
- Bartók, suom. Anna-Maija Raittila, teoksessa: Kaivojen maa
- Dityrambi naisille: 1–14, suom. Anna-Maija Raittila, teoksessa: Anna meidät kaikki toisillemme
- Doleo, ergo sum, suom. Toivo Lyy, teoksessa: Unkarin lyyra
- Eeva, suom. Anna-Maija Raittila, teoksessa: Kaivojen maa
- Et voi paeta, suom. Anna-Maija Raittila, teoksessa: Kaivojen maa
- Hämärä tie, suom. teoksessa:Anna-Maija Raittila, Kaivojen maa
- Jumala-ihminen, suom. teoksessa: Anna-Maija Raittila, teoksessa: Suurempi kuin sydämeni
- Kapinallinen, suom. Anna-Maija Raittila, teoksessa: Kaivojen maa
- Kuoleman kuolema, Toivo Lyy, suom. teoksessa: Unkarin lyyra
- Kylä yössä, suom. Hannu Launonen, julkaisussa: Kulttuurivihkot 1979; nro 3
- Lasimaailma, suom. Anna-Maija Raittila, teoksessa: Kaivojen maa
- Lähenevä hiljaisuus, suom. teoksessa:Anna-Maija Raittila, Kaivojen maa
- Merkityt, suom. Toivo Lyy, teoksessa: Unkarin lyyra
- Metsässä, suom. Anna-Maija Raittila, teoksessa: Kaivojen maa
- Nukkuva vaimo, suom. Anna-Maija Raittila, teoksessa: Kaivojen maa
- Oratuomi kukkii, suom. Anna-Maija Raittila, teoksessa: Kaivojen maa
- Puolisot, suom. Anna-Maija Raittila, teoksissa: Kaivojen maa, Maailman runosydän, Parantava runo ja Runon eros
- Puro antaa kättä (Patak kezet ad), suom. Anna-Maija Raittila, teoksissa: Kaivojen maa ja Kutsut minua nimeltä
- Roomalainen raunio, suom. Anna-Maija Raittila, teoksessa: Kaivojen maa
- Runoilija ja kyyhkynen, suom. Anna-Maija Raittila, teoksessa: Kaivojen maa
- Soihtu, suom. Anna-Maija Raittila, teoksessa: Kaivojen maa
- Toisensa löysivät..., suom. teoksessa: Runon eros
- Tähdenlento, suom. Anna-Maija Raittila, teoksessa: Kaivojen maa ja Maailman runosydän
- Tähän synkkään aikaan, suom. Anna-Maija Raittila, teoksessa: Kaivojen maa
- Vaarallinen puoliso, suom. Anna-Maija Raittila 1979; nro 3 teoksessa: Maailman runosydän
- Vierailijoita, suom. Anna-Maija Raittila, teoksessa: Kaivojen maa
- Yksi lause sorrosta (Edy mondat a zsarnokságról), suom. Hannu Launonen, julkaisussa: Parnasso 1982; nro 7
- Yksi lause sorrosta (Edy mondat a zsarnokságról), suom. Hannu Launonen, julkaisussa: Parnasso 2006; nro 5
- Yksi lause tyranniudesta (Edy mondat a zsarnokságról), suom. Elvi Sinervo, teoksessa: Toistasataa runoilijaa
- Äitimme, suom. Anna-Maija Raittila, teoksessa: Kaivojen maa
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Risto Rantala ja Kaarina Turtia (toim.): ”Illyés, Gyula”, Otavan kirjallisuustieto, s. 313. Helsinki: Otava, 1990. ISBN 951-1-09209-X.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Gyula Illyés Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||||||||||||||
