Gyula Andrássy nuorempi
Gyula Andrássy (30. kesäkuuta 1860 Tőketerebes – 11. kesäkuuta 1929 Budapest) oli unkarilainen kreivi ja poliitikko, joka toimi useissa ministerinviroissa Unkarin hallituksessa sekä Itävalta-Unkarin keisarikunnan ulkoministerinä aivan ensimmäisen maailmansodan loppuvaiheessa loka–marraskuussa 1918. Hän oli valtiomies Gyula Andrássyn poika.
Andrássy valittiin Unkarin parlamenttiin vuonna 1885 ja hänestä tuli yksi liberaalin puolueen johtajista. Vuosina 1893–1895 hän toimi Unkarin opetus- ja sittemmin hoviministerinä. Hän erosi puoluestaan ensi kerran vuonna 1898, mutta palasi pian takaisin.[1] Lopullisesti hän jätti puolueen 1905 István Tiszan kanssa syntyneiden erimielisyyksien vuoksi. Vuosina 1906–1910 Andrássy oli sisäministerinä Sándor Wekerlen hallituksessa.[2]
Ensimmäisen maailmansodan alussa Andrássy tuki Itävalta-Unkarin hallitusta, mutta ryhtyi myöhemmin kannattamaan rauhaa ympärysvaltojen kanssa. Hänet nimitettiin valtakunnan ulkoministeriksi sodan loppuvaiheessa 24. lokakuuta 1918. Kolme päivää myöhemmin hän lähetti Yhdysvaltain presidentti Woodrow Wilsonille viestin, jossa ilmoitti Itävalta-Unkarin suostuvan aseleponeuvotteluihin amerikkalaisten aiemmin ilmoittamien ehtojen mukaisesti, mikä merkitsi liittolaisuuden katkaisemista Saksan kanssa. Andrássy jätti ulkoministerin tehtävät kaksoismonarkian hajotessa 3. marraskuuta 1918. Hän jatkoi sodan jälkeen poliitikkona Unkarissa, toimi vuodesta 1920 kansalliskokouksen edustajana ja tuki entisen keisari Kaarlen pyrkimyksiä palata Unkarin kuninkaaksi.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Nordisk familjebok (1904), s. 981–982 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 29.6.2013.
- ↑ a b Nordisk familjebok, täydennysosa (1922), s. 208–209 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 29.6.2013.
| ||||||||||||||||||
