Gyula (kaupunki)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Gyula
Gyula városkép3.jpg
lippu
lippu
vaakuna
vaakuna

Gyula

Koordinaatit: 46°39′N, 21°17′E

Valtio Unkari
Alue Dél-Alföld
Lääni Békés
Seutukunta Gyula
Hallinto
 – Pormestari Görgényi Ernő[1]
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 255,8 km²
Korkeus 88 m
Väkiluku (2019) 29 308
 – Väestötiheys 114,6 as./km²
Aikavyöhyke UTC+1
 – Kesäaika UTC+2









Gyula (saks. Jula, romaniaksi Giula) on kaupunki Unkarin kaakkoisimmassa osassa Alföldillä aivan Romanian rajan tuntumassa.[2][3] Kaupungin pinta-ala on 255,8 neliökilometriä, ja vuoden 2011 väestönlaskennassa siellä oli 29 308 asukasta.[4]

Gyulan ympäristö on Unkarin alavinta seutua, ja itse kaupunki on vain 88 metriä merenpinnan yläpuolella. Mannerilmaston vuoksi alueella on kuumat kesät ja kylmät talvet. Transilvaniasta alkava Fehér-Körös-joki virtasi aiemmin kaupungin läpi, mutta suurtulvien uhan vuoksi joen uomaa on muutettu.[2] Gyulassa on elintarviketeollisuutta ja se on erikoistunut makkaroiden valmistukseen. Paikallinen kuumien lähteiden kylpylä houkuttelee myös turisteja.[3]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gyulan alueella on ollut asutusta jo 5000 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Varhaisimmat arkeologiset löydöt ovat kivikaudelta ja rautakaudelta, jolloin alueella oli kelttiläistä ja skyyttiläistä asutusta. Asiakirjoissa Gyula mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1333, jolloin kuningas Kaarle Robert perusti alueelle kuninkaankartanon. 1400-luvulla varakuningas János Maróti sai fransiskaanimunkit asettumaan alueelle ja aloitti linnan rakentamisen kaupunkiin vuoden 1405 tienoilla.[2] 1400-luvulla Gyula saavutti kunnallisen aseman.[3]

Vuonna 1566 turkkilaiset piirittivät kaupunkia yhteensä 63 päivän ajan. Koko Fehér-Körösin ja Maros-joen välinen alue tuli osaksi Osmanien valtakuntaa ja kaupungin johtoon tuli turkkilainen bey. Turkkilaisia kauppiaita asettui alueelle ja sinne rakennettiin moskeija, mausoleumi ja kylpylä naapurikylien kirkkojen kivistä. Vuonna 1695 Gyula joutui itävaltalaisten hallintaan. Rutto riehui Gyulassa vuonna 1738 ja suuri osa kaupungista paloi maan tasalle vuonna 1801. Vuonna 1855 koettiin alueen historian pahin tulva, kun veden valtaan joutui 1 500 taloa kaupungista ja sen ympäristöstä. Tämän jälkeen joen uomaa muutettiin niin, ettei se virtaa enää kaupungin läpi.[2]

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gyulan tärkein nähtävyys on sen 1300‒1400-luvuilla punatiilistä rakennettu linna, jonka muurien sisällä on museo ja linnateatteri. Suurin osa kaupunkiin saapuvista vierailijoista on kuitenkin kylpylävieraita.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. A Gyulai Polgármesteri Hivatal irányítója gyula.hu. Viitattu 17.5.2021. (unkariksi)
  2. a b c d e Gyula - kylpyläkaupunki rajan tuntumassa suomiunkari.fi. Viitattu 17.5.2021.
  3. a b c Encyclopædia Britannica: Gyula britannica.com. Viitattu 17.5.2021. (englanniksi)
  4. Hungary: Békés citypopulation.de. Viitattu 17.3.2021.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]