Guy Lönngren
| Guy Christer Lönngren | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 15. lokakuuta 1943 |
Guy Christer Lönngren (s. 15. lokakuuta 1943[1]) on suomalainen veneensuunnittelija ja muotoilija. Hänet on palkittu vuonna 2001 Kaarinan kulttuuripalkinnolla[2] ja vuonna 2001 Pro Finnish Design -palkinnolla[1]. Lönngrenin yhteistyö Matti Leimun omistaman Muotti-Matti Oyn kanssa Kaarinan mattotehtaalla tuotti huomattavan määrän veneitä ja prototyyppejä. Pisin sarja valmistettiin Guyline 95 -veneitä.
Häntä on kutsuttu "maamme kenties luovimmaksi" venesuunnittelijaksi[3]. Lönngren ei noudata veneensuunnittelun perinteitä, ja esimerkiksi One 40 -vene herätti sen vuoksi paljon huomiota vuonna 1999.[1]
Hän on suunnitellut myös kulkuneuvoja, busseja, asuntovaunuja ja hammaslääkärintuoleja. Hän on tehnyt ehdotuksia kelluvista asunnoista muun muassa Helsingin Verkkosaareen[4].
Lönngren on suunnitellut risteilylaivojen konsepteja Masa Yardsille, matkailuauton, kesämökkejä, kelluvia taloja ja uivia taloyhdyskuntia. Myös graafinen suunnittelu on hänen toimistonsa alaa. [5]
Lönngren on valmistunut Taideteollisessa korkeakoulusta[1]. Hänen Guy Design Group -suunnittelutoimistonsa sijaitsee Kaarinassa.[5]
Veneitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
One 40 (1999)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| One 40 | |
|---|---|
| Tyyppi | purjevene |
| Suurin pituus (LOA) | 11,9 m |
| Leveys | 4,5 m |
| Syväys | 2,8 / 1,8 / 1,1 m |
| Paino | 5000 kg |
| Kölipaino | 700 kg + vesipainolasti + liikkuva painolasti 800 kg |
| Isopurje | 50 m2 |
| Fokka / Genua | 27 m2 |
| Spinaakkeri | genaakkeri 75 m2 |
| Moottori | 29 hv Volvo Saildrive |
| Suunnittelija | Guy-Christer Lönngren |
| Lähteet | [6] |
Vuosituhannen vaihteen tienoilla Lönngren uskoi veneiden olevan vasta kehityskaarensa alkuvaiheessa.[7] One 40 -projekti käynnistyi noin vuonna 1997[7]. Lönngrenin mukaan One 40 on "symboli venealan kehitykselle"[5].
Lönngren kertoi muotoilua koskevista näkemyksistään Helsingin Sanomille: "Kuluttajakeskeinen muotoilu kaventaa kenttää, niin että harvinaisia, tuikkivia tähtiä on entistä vähemmän. Kuluttajat eivät pysty luomaan uutta, valtavirtaa kuuntelemalla saadaan vain keskimääräistä. Jos muotoilija haluaa kehittää uutta, hänen on luotettava ennen muuta itseensä, tehtävä mitä itse haluaa. [---] Haluan luoda tuotteita, jotka ottavat kantaa ja luovat uutta brandia markkinoille." [5]
Lönngrenin suunnitelmalle ei löytynyt riittävän uskaliasta valmistuttajaa, joten Lönngrenin oli ryhdyttävä työhön itse[7]. Yhden miehen ja vaimon kokoinen yritys oli nimeltään One Group Ab[7][5]. Veneen mallit ja muotit valmisti kaarinalainen Muotti-Matti[7].
Tuotekehitysprosessi kesti luultua pitempään ja tuli arvioitua kalliimmaksi[5]. Projektin rahat uhkasivat loppua kesken useasti, mutta Tekniikan edistämiskeskus Tekes tuki tuotekehitystyötä[7][5]. Tilauksen tehneet asiakkaat joutuivat kuitenkin odottamaan veneitään useita vuosia.[7][5]
Ensimmäinen yksilö esiteltiin 1999 Tukholman Allt för sjön -näyttelyssä[7]. One 40 herätti yleisössä sekä ihastusta että kauhistusta. Vene-lehden mukaan One 40:ssä mikään ei ollut samanlaista kuin perinteisessä matkaveneessä. Lehti luonnehti One 40:ä "avaruusajan matkapurreksi", joka näyttikin aivan veden pinnalle laskeutuneelta ufolta.[7]
Veneen rungon muoto muistutti paperiarkkia, jonka lyhyemmän sivun kulmat oli nipistetty yhteen. Näin syntyvästä pystysuuntaisesta keulasta runko lähti leviämään perää kohti.[7]
Vene sisälsi lukuisia innovatiivisia ratkaisuja. Poikkeuksellinen oli esimerkiksi siirtyvä painolasti, joka liikkui kiskoilla veneen laidalta toiselle hydraulimoottorin voimalla. Sen lisäksi veneessä oli hydraulisesti taittuva köli ja vedellä täytetyt painolastisäiliöt laidoissa.[7]
One 40:n avotila oli kuin veranta, joka jatkui perään uimatasona[7]. Matkustajat istuivat avotilassa selkä menosuuntaan, jolloin kansirakenne toimi tuulensuojana ja selkänojana[7]. Heidän käytettävissään oli myös säkkituoleja[7]. Avotilan alla oli 29 hv Volvo Saildrive -moottori.[7] Venettä pystyi ohjaamaan yksin[5].
Kajuuttaan kuljettiin liukuovien kautta. Salongin sohva oli korotettu niin, että istuimilta näki suoraan ulos. Samalla sohvaryhmän alle oli saatu mahtumaan pieni makuusija. Veneen varustukseen kuului tyhjiö-WC.[7]
Koko veneen ainoa puumateriaali löytyi salongin pöydän pinnasta. Veneen runko ja kansi olivat kerrosrakennetta, jonka ytimenä oli 20 mm Divinylcell. Vene koostettiin monimutkaisten muottien tuottamista suurista elementeistä. Yksi muotti tuotti rungon. Toisesta muotista saatiin sisustuksen ja avotilan sisältävä elementti, joka laminoitiin kiinni runkoon tyhjiömenetelmällä. Lopuksi rakenteen päälle nostettiin kolmas osa, joka muodosti veneen katon ja kannet. Näin kaikki näkyvät pinnat olivat jo muotista tullessaan valmiiksi viimeisteltyjä. Samalla sisustus muodosti osan veneen kantavaa rakennetta. Lönngrenin mukaan jokaisella elementillä oli oltava kaksi tehtävää: esimerkiksi sohva toimi paitsi istuimena, myös rungon jäykisteenä.[7]
Veneen takila oli Bergström & Ridder -tyyppinen. Mastossa ei ollut barduunoita eikä peräharusta. Keulapurjeen oli määrä olla itsejalustuva ja peter-puomilla varustettu. Purjeen puominivel oli alhaalla ja puomi oli suunnattu ylöspäin.[7]
Vene-lehden testissä One 40 oli eloisa ja se kääntyi nöyrästi. Sen lateraalitasapaino oli neutraali. Lehdessä pursi esiintyi keskeneräisenä prototyyppinä ja sitä odottivat useat parannukset.[7]
One 40 -vene, sen valmistajayritys ja muotoilija saivat 100 000 markan suuruisen Pro Finnish Design -palkinnon 2001[5].
Veneen hinnaksi sanottiin 1 060 000 markkaa vuonna 2000[7] ja 1 200 000–1 500 000 mk vuonna 2001[5]. Sen päämarkkina-alueina oli määrä olla Eurooppa ja Välimeri[5].
Vuoteen 2000 mennessä veneitä oli myyty 12 kpl, joista 7 Ruotsiin[7]. Vuoteen 2001 mennessä veneitä oli valmistunut vasta puoli tusinaa[5]. Rakennettujen veneiden kokonaismäärä ei ole tiedossa.
One Group oli toiminnassa vuosina 1997–2005[8]
Go Five (1996)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 1996 Lönngren esitteli Go Fiven, "asuttavan purjelaudan". 5,60 metriä pitkän purjeveneen sisätiloihin mahtui salonki ja kaksi pistopunkkaa. [9]
Vene oli suunniteltu idioottivarmaksi: sitä oli käytännössä mahdoton saada kaatumaan ja vene oikaisisi itsensä vaikeassakin tilanteessa. Sitä oli vaikea saada täyttymään vedellä ja vedellä täyttyneenäkin se pysyisi pinnalla sisäänrakennettujen kellutussäiliöiden ansiosta.[9]
Veneen laakeassa avotilassa oli istumalaatikoiden sijaan säkkituolit. Takilaa kuvattiin yksinkertaiseksi, mutta nerokkaaksi.[9]
Tekniikan Maailma -lehden mukaan Go Five oli kokonaisuutena paras vene, jota testaajat olivat koskaan purjehtineet. Se yhdisti hyvät purjehdusominaisuudet, retkeilykelpoisuuden, käsittelyn helppouden ja purjehtimismukavuuden. Erityisesti ahtaiden vesien retkipurtena sen arvioitiin olevan lyömätön.[9]
Go 5:n myynti jäi kuitenkin vähäiseksi ja sen ruotsalainen valmistaja teki vararikon[7].
Guyline 105[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Guyline 105 | |
|---|---|
| Suurin pituus (LOA) | 10,50 m |
| Leveys | 3,15 m |
| Syväys | 1,40 m / 2,40 m |
| Paino | 4800 kg |
| Kölipaino | 1750 kg |
| Lähteet | [10] |
Valmistaja: Guy-Christer Lönngren Design[11]
Nopeaksi ja helposti purjehdittavaksi tarkoitettu perhevene. Vene-lehden koepurjehduksessa venettä moitittiin suuntavakauden puutteesta mutta kiitettiin suorituskyvystä ja ketteryydestä. Kehuja saivat myös erikoinen, mutta käytännöllinen nostoköli ja tilaratkaisut, kuten valoisa pääkajuutta. Kansirakenteiden muotoilua pidettiin kuitenkin puutteellisena. [11]
Guyline 3800[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Guyline 3800 on uusittu versio Guyline 105:stä. Muutoksiin kuului parannuksia pentterissä, nostokölin moottori ja ulkotilan targakaari. Vene-lehden kuuden veneen vertailussa malli 3800 sai parhaat pisteet. Vertailun muista veneistä sen erotti mm. suuri peräkajuutta sekä kerrosrakenteen ja tyhjiömenetelmän käyttöön perustuva valmistustapa. Pituus 10,40 m, vesilinja 8,75 m, leveys 3,42 m, syväys 1,80 m, uppouma 4650 kg, painolasti 1750 kg, apumoottori Volvo 2003/S. Valmistaja Chantiere del Pardo, Italia.[12]
Guyline 95 (1983)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Guyline 95 | |
|---|---|
| Suurin pituus (LOA) | 9,47 m |
| Vesilinjan pituus (LWL) | 8,00 m |
| Leveys | 3,00 m |
| Syväys | 1,3 m / 2,40 m |
| Paino | 3100 kg |
| Kölipaino | 1100 kg |
| Moottori | Yanmar 7,5 hv |
| Lähteet | [13] |
Valmistaja ja myyjä: Oy Guyline Ab[14], Oy Artekno Ab[15]
Vene-lehden mukaan 95-malli oli "ratkaisuiltaan erittäin onnistunut vene". Sen arvioitiin olevan ketterä ja suorituskykyinen. Sen pentteri sijaitsi maston ympärillä veneen etupuolella ja sohvaryhmä oli sijoitettu taakse, veneen leveimpään osaan. Sohvaryhmän pöytä sijaitsi konekopan päällä ja kajuuttaan laskeuduttiin saranoituja portaita, jotka kääntyivät suoraan ruokapöydälle. Tämän poikkeuksellisen sisustusratkaisun arvioitiin kuitenkin toimivan yllättävän hyvin. Kääntököli sai jälleen kiitosta. Säilytystiloja moitittiin. Aiempaan Guyline 105 -veneeseen verrattuna 95-mallin kansirakenteita oli kehitetty toimivammiksi. [14]
Kuuden veneen vertailussa v. 1987 Guyline 95 osoittautui muita vaativammaksi kipparille. Se sai huonot arvosanat hallittavuudesta ja suorituskyvystä, samoin kuin ulkotiloista. Se jäi vertailussa jaetulle viimeiselle sijalle.[15]
Guyline 125[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Guyline 125 | |
|---|---|
| Suurin pituus (LOA) | 12,50 m |
| Vesilinjan pituus (LWL) | 11,00 m |
| Leveys | 3,20 m |
| Syväys | 1,10–2,10 m |
| Paino | 4100 kg |
| Kölipaino | 1700 kg |
| Purjepinta-ala (iso ja fokka) |
bermuda: 68 m2 |
| Lähteet | [16] |
Valmistaja: Bröderna Börjesson, Ruotsi[17]
Guyline 125-veneiden sarjan rakennutti osuuskunta, joka maksoi tuotannon aloituskustannukset. Vastineeksi osuuskunnan jäsenet pääsivät halvalla kiinni isokokoiseen veneeseen. Projektin tavoitteena oli luoda nopea matkavene, jonka käyttö olisi uusien ratkaisujen ansiosta helppoa ja miellyttävää. Venettä tarjottiin kahdella rikivaihtoehdolla: sekä tavallisella bermudatakilalla että kaksimastoisella Ljungström- ja wishbone-rikin yhdistelmällä, jota Vene-lehti luonnehti "käänteentekeväksi". 125-mallin sisätiloihin kuului kolme eristettävää makuuosastoa. Tilojen lattiapinta-alaa kehuttiin lehdessä "lähes tanssiparketin kokoiseksi" ja seisomakorkeudelta joka suuntaan avautuva näkyvyys synnytti lehden mukaan "erikoisen" tunnelman. Nostokölin laatikko muodosti jalan salongin pöydälle. Kaksimastoisessa versiossa toinen masto kiinnittyi ruokapöytään; bermudatakilaisen mallin takimmainen masto sijoittui keskelle lattiaa. Veneen kulmikas ulkonäkö oli Vene-lehden mukaan "ennakkoluulottoman nykyaikainen", mutta maltillinen. [17]
Guyline 822 (1989)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Guyline 822 | |
|---|---|
| Suurin pituus (LOA) | 8,22 m |
| Vesilinjan pituus (LWL) | 7,00 m |
| Leveys | 2,90 m |
| Syväys | 1,10–1,90 m |
| Paino | 3150 kg |
| Moottori | Yanmar 1 GM, 9 hv |
| Lähteet | [18] |
Vuoteen 1989 mennessä Lönngrenin todettiin luoneen veneillään kokonaan oman tyylisuuntauksensa. Tästä suuntauksesta malli 822 oli pisimmälle viety esimerkki. Se herätti kiinnostusta peränsä erikoisen muotoilun ja salongin laajan, kupolimaisen kattoikkunan ansiosta. Ne saivat aikaan "ufomaisen" ulkonäön. Vene-lehden vertailussa 822 sai korkeat pisteet tiloista ja suorituskyvystä. Sisätilat todettiin erittäin valoisiksi ja istumismukavuus oli muihin nähden ylivoimainen. Saman mittaluokan veneissä peräkajuuttaan sovitettu kaksoisvuode oli ennennäkemätön. Viiden veneen vertailussa Guyline 822 saavutti jaetun ykkössijan.[18]
Guy 22 (1976)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Valmistajia: Guy Boats, Targa, Veneva, Oy Nykra Ab. Malli 22 esiteltiin vuonna 1976 ja myynti alkoi 1977. Lönngrenin mukaan venettä on valmistettu vielä 1990-luvulla. Guy 22 -mallia on valmistettu yli tuhat kappaletta. Pituus: 6,60 m; vesilinja 5,70 m, leveys 2,50 m, syväys 1,40 m, uppouma 1500 kg, kölipaino 650 kg, moottori Yamaha F4[19]
Joe 25 eli Lohi 25 (1975)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lönngrenin tarkoituksena oli luoda helppokäyttöinen ja leppoisissa tuulissa oikeuksiinsa pääsevä, kevytkulkuinen perheristeilijä. Vene-lehden mukaan sen parhaita puolia olivat purjehdusominaisuudet, nopeus keveissä tuulissa sekä sisustuksen rohkeasti ideoidut ratkaisut. [20]
Pituus 7,70 m, leveys 2,70 m, syväys 1,45 m, uppouma n. 1,9 t, kölipaino 850 kg. Valmistaja: Lohi Oy. [20]
Tekniikan Maailma -lehti nimitti Lohi 25 -venettä "täyttymättömäksi lupaukseksi". Se oli lehden vertailussa muihin matkapursiin nähden nopea, eikä sen purjehtimiskyvyssä ilmennyt vikoja. Sen sisustus oli lehden mukaan "perusratkaisultaan melkeinpä nerokas, mutta ei loppuun saakka toteutettu". Veneen kannen lehti kuitenkin totesi suoraan huonoksi ja suositteli sen uusimista kokonaan. Lehden mukaan veneen toteuttamiseen olisi tarvittu asiantuntevampaa suunnitteluapua. [21]
Guyline 355[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 1990 Lönngren kertoi luopuneensa veneiden tuotannosta ja keskittyvänsä niiden suunnitteluun. Guyline 355 ja 822 valmistettiin Tanskassa. Guyline 355 muistutti pienempää 822:a. Molemmissa on kupera pleksi-ikkuna edessä ja perässä rungon muotoa jatkava uimatasanne. [22]
Pituus 1,55 m, vesilinja 9,19 m, leveys 3,46 m, syväys 1,40–2,10 m, uppouma 4300 kg, kölipaino 1950 kg, moottori Yanmar 2 GM, 18 hv diesel. Valmistaja Bianca Yachts, Tanska.[22]
Muita tuotteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
1980-luvun Guyline-veneiden sanottiin olleen muotoilultaan aikaansa edellä. Niiden yhteisiin piirteisiin kuuluivat mm. panoraamanäkymällä varustettu salonki ja taittoköli.[7]
- Guy 25
- Guy 27
- Guy 33
- Guyline 90
- Dinghycat (2015). Ehdotus nuorisopurreksi. Kaksirunkoinen vene käytti purjelaudan mastoa ja purjetta ja painoi 60 kg.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Guy Lönngren. Uppslagsverket.fi viitattu 5.1.2017
- ↑ Vuotuiset tapahtumat, Kaarina-päivä, (Arkistoitu – Internet Archive) Kaarina.fi viitattu 5.1.2016
- ↑ a b Henrik Weckström: Suomi nousuun. Tekniikan Maailma 5/2015, 4.3.2015, s. 58–65.
- ↑ De vill skapa boende på vatten, Västra Nyland viitattu 5.1.2017
- ↑ a b c d e f g h i j k l m Avaruusajan vene on muotoilun valio Helsingin Sanomat. 2.2.2001. Viitattu 6.1.2021.
- ↑ Kari Wilén: One 40 – Avaruusajan matkapursi. Vene 1/2000
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w Kari Wilén: One 40 – Avaruusajan matkapursi. Vene 1/2000, tammikuu 2000. Yhtyneet Kuvalehdet Oy.
- ↑ Kauppalehti: Oy One Group Ab | Yritys- ja taloustiedot | Kauppalehti Tärkeimmät talousuutiset | Kauppalehti. Viitattu 6.1.2021.
- ↑ a b c d Henrik Weckström: Irti perinteistä. Koepurjehduksessa GO 5. Tekniikan Maailma 15/1997, 24.9.1997.
- ↑ Kari Wilen: Guyline 105 – Edistyksen askelia. Vene, 1983, nro 9, s. 74-.
- ↑ a b Kari Wilen: Guyline 105 – Edistyksen askelia. Vene, 1983, nro 9, s. 74-.
- ↑ Kari Wilen & Timo Utter et al.: Täysikasvuiset. Vene, 1988, nro 1, s. 48–.
- ↑ Kari Wilen: Guyline 95 – Lönngrenin paras?. Vene, 1984, nro 10, s. 31–.
- ↑ a b Kari Wilen: Guyline 95 – Lönngrenin paras?. Vene, 1984, nro 10, s. 31–.
- ↑ a b Kari Wilen & Timo Utter: Perheveneiden parhaimmisto vertailussa. Vene, 1987, nro 2, s. 68–.
- ↑ Kari Wilen: Vene esittelee: Guyline 125. Vene, 1982, nro 4, s. 107–.
- ↑ a b Kari Wilen: Vene esittelee: Guyline 125. Vene, 1982, nro 4, s. 107–.
- ↑ a b Kari Wilen, Timo Utter: Uusi eurokoko. Vene, 1989, nro 2, s. 368–.
- ↑ Pasi Nuutinen: Pieni sisältä, suuri ulkoa. Vene, 2019, nro 3, s. 70–.
- ↑ a b Jyri Wilén: Pursi ilman perinteitä. Vene, 1975, nro 8, s. 72–.
- ↑ Lauri Polon: Pienet matkapurret – suomalaisissa ajatus ruotsalaisissa toteutus. Tekniikan Maailma 3/1976, 16.2.1976, s. 72–88. Lehtimiehet Oy.
- ↑ a b Kari Wilén: Guyline 355 – Lähes valmis. Vene, 1990, nro 9, s. 73–.
- ↑ CD-Autocab Oy: Matkailuautojen edelläkävijä.. (Mainosliite) Tekniikan Maailma 17/1989, 17.10.1989, s. 74–75. Lehtimiehet Oy.
- ↑ I.-Mediat Oy: Falconit palasivat kotinurkilleen Ilkka-Pohjalainen. Viitattu 7.1.2021.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
