Gustavo Adolfo Bécquer

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Bécquer veljensä Valerianon maalaamassa muotokuvassa.

Gustavo Adolfo Claudio Domínguez Bastida, tunnettu nimellä Gustavo Adolfo Bécquer, (17. helmikuuta 1836 Sevilla22. joulukuuta 1870 Madrid) oli espanjalainen runoilija ja kirjailija sekä myös lahjakas piirtäjä. Häntä pidetään yhtenä tärkeimmistä espanjalaisista runoilijoista 1800-luvulla. Hänen melankoliset teemansa olivat samoja kuin romantiikan ajan runoilijoiden, mutta hänen eleetön tyylinsä oli tietoisen epäromanttista. Häntä on kutsuttu Espanjan ensimmäiseksi moderniksi runoilijaksi.[1]

Bécquerin tunnetuimmat teokset ovat runokokoelma Rimas (1871) ja novellikokoelma Leyendas (1857–1864).[1]

Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bécquer oli taidemaalari Don José Domínguez Bécquerin poika, mutta jäi kymmenvuotiaana orvoksi ja asui eri sukulaisten luona. Vuonna 1854 Becker muutti Madridiin, jossa asui kuolemaansa asti.[1]

Bécquer tuli pian tunnetuksi Madridin taiteilija- ja kirjailijapiireissä. Hän ihastui muusikko ja kirjallisuustoimittaja Joaquin Espin y Guillenin tyttäreen Juliaan, muttei saanut vastarakkautta. Saatuaan jonkin verran menestystä Leyendas-novellikokoelmallaan hän avioitui 1861 tuberkuloosia hoitaneen lääkärinsä tyttären Casta Esteban y Navarron kanssa. He saivat kolme lasta mutta erosivat.[1]

Bécquer sai toimeentulonsa lehtiartikkeleista, käännöstöistä ja virkamiestehtävistä – hän toimi muun muassa virallisena romaanien sensorina 1864–1868. Hänen runojensa ja novelliensa pääasiallinen julkaisukanava oli sanomalehti El Contemporáneo.[1]

Bécquer kuoli 34-vuotiaana tuberkuloosiin Madridissa 1870.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Bécquer, Gustavo Adolfo, Gale Contextual Encyclopedia of World Literature 2009. Vaatii HighBeam-tilauksen. Viitattu 6.12.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]