Gustaf Anton Brakel

Gustaf Anton Brakel (17. joulukuuta 1782 Pirkkala – 10. tammikuuta 1853 Tukholma, Ruotsi) oli suomalaissyntyinen mutta suurimman osan elämästään Ruotsissa asunut pankkikomissaari ja näytelmäkirjailija.

Brakelin vanhemmat olivat kapteeni Otto Mauritz Brakel ja Ulrika Renata Boije aj Gennäs. Otto Brakel omisti Viikin kartanon Nokialla. 11-lapsisen perheen nuorin poika Gustaf Anton Brakel muutti jo 15-vuotiaana Tukholmaan sisarensa luokse. Hän loi sittemmin Ruotsissa merkittävän uran pankki- ja valtiomiehenä. Brakel nimitettiin pankkikomissaariksi 1813.

Brakelin kirjoittamista näytelmistä tunnetuimmat olivat viikinkijumalista kertonut Odin i Svithoid (1826) ja vuonna 1829 valmistunut kolminäytöksinen Wäinämöinen-näytelmä. Jälkimmäisen näytelmän tapahtumapaikkoina olivat Viikin kartanon mailla sijainnut ikivanha pakanuuden aikainen Junkkarin mätäs-niminen palvontapaikka jossa palvottiin Junkkari-nimistä jumalaa sekä Siuron Linnavuori.

Hänen veljensä oli Karl Adolf Brakel.

Teoksia

• Oden i Svithiod : tragedi i fem akter : sed longe sequere ... Statius. Stockholm 1826 (ensiesitys Tukholman Kongliga Stora Teaternissa 1. joulukuuta 1826)
• Wäinämöinen : lyriskt försök i tre akter. Stockholm 1829

Aiheesta muualla

• Vapaasti ladattavia Gustaf Anton Brakelin e-kirjoja Projekti Lönnrotilta 

Lähteet

• Gustaf Anton Brakel SKS:n kirjailijamatrikkelissa (toimimaton linkki)
• Martti Strangin sukututkimussivut : Fleming-suku : Taulu 432 – Brakelin vanhemmat ja sisarukset
• Vuokko Suuniitty: Viikin kartanon historiaa^{[vanhentunut linkki]}