Gustaf Adolf Ehrnrooth
Gustaf Adolf Ehrnrooth (3. toukokuuta 1779 Leislahti, Rantasalmi – 25. huhtikuuta 1848 Nastola)[1] oli suomalainen kenraalimajuri. Hän osallistui Ruotsin armeijan majurina useisiin Suomen sodan taisteluihin ja oli myöhemmin Suomen sotaväessä jääkärirykmentin ja divisioonan komentajana.
Sotilasura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Gustaf Adolf Ehrnrooth kuului Ehrnroothin sotilassukuun. Hänen vanhempansa olivat kenraalimajuri Carl Gustaf Ehrnrooth ja Hedvig Sofia Munck af Fulkila.[1] Hänen isänsä osti vuonna 1791 Nastolasta Seestan kartanon.[2] Samana vuonna Ehrnrooth valmistui ylioppilaaksi vain 12-vuotiaana. Hän opiskeli muutaman vuoden Uppsalan yliopistossa, mutta siirtyi vuonna 1794 sukunsa sotilasperinteiden mukaisesti armeijaan.[3] Hän valmistui vuonna 1797 Karlbergin kadettikoulusta, minkä jälkeen hänet määrättiin kornettina kuninkaallisen henkikaartin husaarirykmenttiin. Vuonna 1803 hänet siirrettiin Savon jalkaväkirykmenttiin ja ylennettiin majuriksi.[3][1]
Suomen sodan puhjetessa talvella 1808 Ehrnrooth toimi Savon jalkaväkirykmentissä pataljoonankomentajana. Savon prikaatin perääntyessä pohjoiseen sekä myöhemmin edetessä takaisin hän osallistui muun muassa Jynkän, Leppävirran, Revonlahden, Lapuan, Alavuden, Ruonan ja Vähänkyrön taisteluihin. Alavuden taistelussa hänen joukkonsa valtasivat pääosan venäläisten kuormastoa. Merkittävin Ehrnroothin panos oli kuitenkin 14. syyskuuta 1808 käydyssä Oravaisten taistelussa, jossa hänen taitavat liikkeensä pelastivat Länsipohjan rykmentin joutumasta vihollisen saartamaksi. Hän haavoittui tässä taistelussa ja joutui jäämään joksikin aikaa syrjään sotatoimista. Kuningas myönsi hänelle Miekkaritarikunnan suurristin erityisesti Oravaisilla osoitetuista ansioista. Talvella 1809 Ehrnrooth komensi Ruotsin armeijan etuvartiojoukkoja Tornionjokilaakson Kaakamajoella. Taisteluissa Merenkurkun yli Ruotsin puolelle edenneitä Mihail Barclay de Tollyn komentamia venäläisjoukkoja vastaan Ehrnrooth onnistui viivyttämään vihollisen etenemistä yhdellä päivällä.[3][1]
Ehrnrooth ylennettiin kesäkuussa 1809 Ruotsin armeijan everstiksi ja hänet nimitettiin 1. Suomen kenttäpataljoonan komentajaksi. Kun Ruotsin Suomeen sijoitetut joukot virallisestikin lakkautettiin, hänet siirrettiin toukokuussa 1810 Smoolannin rakuunarykmenttiin. Hän kuitenkin pyysi ja sai elokuun 1810 alussa eron Ruotsin armeijasta ja palasi kotiseudulleen Suomeen. Kun Suomeen vuonna 1812 perustettiin kaksi jääkärirykmenttiä, Ehrnrooth otettiin Venäjän armeijan palvelukseen ja nimitettiin toisen jääkärirykmentin komentajaksi. Keisari Aleksanteri I:n tarkastettua rykmentin Parolassa vuonna 1819 Ehrnrooth ylennettiin kenraalimajuriksi. Vuonna 1821 hänet määrättiin molemmista jääkärirykmenteistä muodostetun suomenmaalaisen divisioonan komentajaksi. Hän oli samalla myös Suomen sotaylioikeuden puheenjohtaja. Ehrnrooth jätti sotapalveluksen vuonna 1826.[1][3]
Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ehrnrooth asui omistamassaan Seestan kartanossa Nastolassa. Hän omisti myös Laakspohjan kartanon Lohjalla vuosina 1798–1807, Erkylän kartanon Hausjärvellä vuosina 1833–1843 sekä Porlammin kartanon Lapinjärvellä vuosina 1837–1848.[1][3] Ehrnroothin puoliso oli vuodesta 1814 Johanna Christina von Platen. Heillä oli 16 lasta, joihin kuuluivat muun muassa kenraaliluutnantti Gustaf Robert Ehrnrooth, kirjailija Adelaïde Ehrnrooth, senaatin protokollasihteeri Carl Albert Ehrnrooth ja kenraaliluutnantti Casimir Ehrnrooth.[1][2]
Ehrnroothin on epäilty olleen esikuvana J. L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoiden runossa ”Vänrikin markkinamuisto” esiintyvälle ylpeälle kenraalille, mutta asiaa ei tiedetä varmasti.[3][1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h Gustaf Adolf Ehrnrooth Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917. Biografiakeskus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- ↑ a b Veli-Matti Autio: Ehrnrooth (1500–) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 6.6.2003 (päivitetty 10.9.2008). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. (maksullinen)
- ↑ a b c d e f Veli-Matti Syrjö: Ehrnrooth, Gustaf Adolf (1779 - 1848) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 18.6.1999. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
| ||||||||||
