Guinea-Bissaun yleisvaalit 2025
 | Tämä artikkeli tai osio kertoo ajankohtaisesta tapahtumasta. Tiedot voivat muuttua nopeasti tai olla vanhentuneita. |
 | |||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||
Guinea-Bissaun yleisvaalit 2025 järjestettiin 23. marraskuuta. Niissä oli tarkoitus valita 102-paikkainen kansalliskokous ja presidentti. Parlamenttivaaleissa on käytössä suhteellinen vaalitapa ja presidentinvaaleissa mahdollinen kahden kierroksen enemmistövaali.[1]
Presidentinvaaleissa istuva presidentti Umaro Sissoco Embaló haki jatkokautta. Hänen tärkein haastajansa oli PRS-puolueen sitoutumattomana ehdolla oleva Fernando Dias da Costa, jolle PAIGC:n hylätty ehdokas Domingos Simões Pereira oli antanut tukensa. Myös entinen presidentti José Mário Vaz oli ehdolla. Kaikkiaan ehdokkaita oli kaksitoista.[2]
Paikallinen ihmisoikeusjärjestö on arvostellut kansainvälistä yhteisöä siitä, ettei vaaleissa ollut lainkaan ulkomaisia vaalitarkkailijoita.[3]
Taustaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Edelliset presidentinvaalit pidettiin vuonna 2019. Aiemmin samana vuonna järjestetyt parlamenttivaalit oli voittanut perinteinen valtapuolue PAIGC, mutta presidentinvaaleissa sen ehdokas Domingos Simões Pereira jäi toiseksi, kun PAIGC:sta irtautuneen Madem G15 -puolueen Umaro Sissoco Embaló nousi voittajaksi. Pereira valitti tuloksesta korkeimpaan oikeuteen ja parlamentti kieltäytyi tunnustamasta Embalóa presidentiksi, mutta lopulta kiista ratkesi Embalón hyväksi Ecowasin tuella. Vuoden 2022 alussa Embalóa vastaan tehtiin vallankaappausyritys, jonka armeija onnistui torjumaan. Muutamaa kuukautta myöhemmin presidentti hajotti parlamentin, jota hän syytti korruptiosta ja juonittelusta. Uudet vaalit julistettiin pidettäväksi loppuvuodesta, mutta lopulta niitä lykättiin kesään 2023. Niissä PAIGC vahvisti asemiaan suhteessa presidentin puolueeseen, mutta Embaló hyväksyi vaalituloksen.[4]
Syksyllä 2023 Bissaussa puhkesi väkivaltaisia yhteenottoja kansalliskaartin ja presidentin henkivartiokaartin välillä. Embaló syytti jälleen parlamenttia vallankaappausyrityksestä, hajotti sen ja otti maan sisä- ja ulkopolitiikan omaan hallintaansa. Uudet vaalit oli tarkoitus järjestää syksyllä 2024, mutta hän perui ne vain viikkoja ennen vaalipäivää vedoten logistisiin ongelmiin ja rahanpuutteeseen. Lopulta korkeimman oikeuden määräyksestä vaalit päätettiin järjestää marraskuussa 2025. Embaló asettautui opposition ja Ecowasin protesteista huolimatta ehdolle. PAIGC:n ehdokas Domingos Simões Pereira hylättiin, koska hän ei jättänyt hakemusta ajoissa, minkä vuoksi ensimmäistä kertaa maan historiassa perinteisen valtapuolueen ehdokas puuttui presidentinvaaleista. Opposition mukaan kyseessä oli kuitenkin vain tekosyy[3]. Kaikkiaan korkeimman oikeuden hyväksymiä presidenttiehdokkaita oli 12.[4]
Elokuussa 2025, kolme kuukautta ennen vaaleja, maan hallitus sulki kolme portugalinkielistä uutiskanavaa, mukaan lukien RTP Áfrican, ja antoi niiden työntekijöille neljä päivää aikaa poistua maasta. Virallista syytä ei annettu, ja Toimittajat ilman rajoja tuomitsi päätöksen hyökkäyksenä median moninaisuutta ja vapaata tiedonkulkua vastaan.[5]
Sotilasvallankaappaus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vaalipäivä sujui rauhallisissa merkeissä.[4] Kolme päivää vaalien jälkeen, ennen tulosten julkistamista, armeija kaappasi vallan ja Embalón kerrottiin paenneen Senegaliin. Armeija nimitti sotilashallinnon johtoon kenraali Horta Inta-A Na Manan. Inta-A perusteli vallankaappausta poliittisten puolueiden kyvyttömyydellä ratkaista maan poliittista kriisiä. Muun muassa Afrikan unioni, Ecowas, Portugali ja Ranska tuomitsivat vallankaappauksen ja vaativat pidätettyjen henkilöiden vapauttamista sekä perustuslailliseen järjestykseen palaamista. Oppositioehdokas Fernando Dias väitti voittaneensa vaalit, ja oppositio syytti vallankaappausta Embalón juonittelemaksi harhautukseksi, jotta vaalien tulosta ei tarvitsisi julkaista.[6][7]
Tiistaina 3. joulukuuta maan keskusvaalilautakunta ilmoitti, ettei se pysty julkaisemaan vaalien tuloksia, sillä asemiehet olivat tuhonneet suurimman osan äänestyslapuista.[8]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Bissau-Guinean People's National Assembly 2025 General IFES Election Guide. Viitattu 21.11.2025. (englanniksi)
- ↑ Main opposition candidates in Guinea-Bissau's presidential election Reuters. 19.11.2025. Viitattu 21.11.2025. (englanniksi)
- ↑ a b Cascais, Antonio: Opposition sidelined as Guinea-Bissau elections near Deutsche Welle. 20.11.2025. Viitattu 21.11.2025. (englanniksi)
- ↑ a b c Daleke, Pia: Guinea-Bissau – Inrikespolitik och författning Landguide. 27.11.2025. Utrikespolitiska institutet. Viitattu 28.11.2025. (ruotsiksi)
- ↑ Guinea-Bissau shuts down Portuguese media outlets and expels journalists idea.int. IDEA International. Viitattu 21.11.2025. (englanniksi)
- ↑ Asadu, Chinedu & Sambu, Assana: Deposed Guinea-Bissau President Embaló arrives in neighboring Senegal as soldiers name junta leader AP. 28.11.2025. Viitattu 28.11.2025. (englanniksi)
- ↑ Negoce, Nicolas; Njie, Paul & Chibelushi, Wedaeli: Soldiers seize power in Guinea-Bissau and detain the president BBC. 27.11.2025. Viitattu 28.11.2025. (englanniksi)
- ↑ Guinea-Bissau's electoral body cannot certify results of vote derailed by coup France 24. 2.12.2025. Viitattu 3.12.2025. (englanniksi)